Maatila ja maaseutuympäristö – oppimisympäristön merkitys oppilaalle

Väikkäri

Alkamispäivä

01.01.2014

Päättymispäivä

31.03.2015

Tiivistelmä

Maaseudun elinvoimaisuuden kannalta on tärkeää että maaseutuyrittäjät hyödyntävät laajemmin maaseudulla olevaa potentiaalia. Maatiloilla ja maaseutuympäristössä tuotettujen nuorten opetus- ja hyvinvointipalvelujen merkitystä oppimiselle, hyvinvoinnille ja asenteille maatilaa ja maaseutua kohtaan ei ole tehty mittavasti tutkimustyötä. Vaikutusten selvittäminen on tärkeää hyvän perustuksen luomiselle maaseudun hyvinvointipalveluille. Koulurakennus, luonto ja yhteiskunta tarjoavat monia erilaisia oppimisympäristöjä ja tapoja oppia. Maatila ja maaseutuympäristö oppimisympäristönä lisäävät oppilaiden myönteisiä tunteita oppimista kohtaan opittavassa aiheessa ja lisää jopa jaksamista ja mielenkiintoa muita kouluaineita kohtaan. Tutkimuksissani olen voinut todeta, että maatilalla oppiminen tukee syväoppimista, ja oppilaat muistavat oppimansa kauemmin kuin luokkahuoneessa opitun. Viemällä opittava aihe oikeaan ympäristöön saavutetaan jo yhdellä vierailulla huomattavia tuloksia. Opittavan aiheen aito oppimisympäristö vahvistaa käsitteellistä muutosta ja poistaa epäolennaisia elementtejä oppilaiden mielikuvista. Oppilaiden mukaan maatilalla ja maaseutuympäristössä oppimisen hyviä puolia ovat etenkin sosiaalinen yhdessä oppiminen ja konkreettisen asiayhteyden huomaaminen oppiessa, mutta myös omat kokemukset, keskittymisen paraneminen ja itse tekeminen. Maatilalla ja maaseutuympäristössä oppiminen ennaltaehkäisee näin oppimisvaikeuksia ja kouluväsymystä, jotka ovat tutkimuksissa nousseet keskeisiksi syrjäytymisriskin syiksi. Tutkimusmenetelmänä käytän empiiristä ja kokeellista interventiotutkimusta ja kvalitatiivisia sekä kvantitatiivisia menetelmiä. Käytän tutkimuksessani verrokkiryhmää joka osallistuu opetukseen luokkahuoneessa. Oppilaiden tunnetilaa mitataan Likert-asteisen itsearviomittarin avulla ennen ja jälkeen intervention sekä kerran tämän aikana. Oppimiseen ja oppimisympäristöön liittyvää oppimista ja yleistä tunnetilaa arvioidaan jokaisen intervention jälkeen semistrukturoidun oppimispäiväkirjan avulla sekä käsitteellistä muutosta oppilaiden kirjoittaman aineen avulla ennen ja jälkeen interventioblokin. Tunteita mitataan muokatun I-PANAS-SF mittarin avulla. Oppilaiden mielikuvia tutkitaan piirustusten ja haastattelujen avulla. Tutkimus on tällä hetkellä viimeisen artikkelin sekä väitöskirjan yhteenvedon kirjoitusvaiheessa. Väitöskirjaan tulevista artikkeleista yksi on julkaistu, kaksi ovat lähetysvaiheessa ja yksi työn alla. Tutkimussuunnitelmassa selvitän tutkimukseni taustan, tavoitteet, metodit, alustavat tulokset ja lopussa keskeistä kirjallisuutta. Tuloksissa on selonteko tähänastisista löydöksistä.