Turvemaiden viljelystä syntyvän vesistö- ja ilmastopäästöjen tutkimusympäristön suunnittelu

Turve

Alkamispäivä

01.09.2012

Päättymispäivä

31.12.2015

Tiivistelmä

Turvemaiden orgaanisen aineksen luontainen hajoaminen viljelykäytössä tuottaa hajoamistuotteinaan peltomaahan typpeä ja ilmakehään hiilidioksidia. Peltomaahan tai viljelykasveihin sitoutumatta jäävä typpi saattaa huuhtoutua pellolta pinta- ja/tai pohjavesiin tai haihtua dityppioksidina ilmakehään. Koska maatalous on suurin vesistöjen typen hajakuormittaja ja vastaa kansallisesti suurimalta osin kasvihuoneilmiötä aiheuttavan dityppioksidin päästömäärästä, maatalous on sitoutettu monin kansallisin ja kansainvälisin sopimuksin aiheuttamiensa vesistö- ja ilmastopäästöjensä vähentämiseen. Turvemaiden käyttöä peltoviljelyssä on tarkasteltu tässä yhteydessä kriittisesti, koska niistä syntyvä vesistö- ja ilmastokuormituksen määrä on suurempi kuin muilla viljelykäytössä olevilla maalajeilla. Turvepeltojen viljelykäytöstä aiheutuvan vesistö- ja ilmastopäästöjen määrää on kuitenkin tutkittu hyvin vähän ja Pohjois-Suomen alueella vieläkin niukemmin. Hankkeen tarkoituksena on toteuttaa suunnitelma, jonka perusteella Pohjois-Pohjanmaalle voitaisiin rakentaa turvemaiden viljelystä aiheutuvan vesistö- ja ilmastokuormituksen tutkimuksen mahdollistava tutkimusympäristö. Turvepeltojen aiheuttaman vesistö- ja ilmastokuormituksen määrästä olevaan vähäiseen tutkimustietoon on kiinnitetty toistuvasti huomiota maatalouden aiheuttaman ympäristökuormituksen käsittelyssä. Se on todettu ongelmana myös niissä tutkimuksissa, joissa asiaa on tutkittu (esim. http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/maa/limno/pg/pihlatie/maatalou.pdf). Suomessa on käytössä maatalouden aiheuttaman vesistökuormituksen mittaukseen varustettuja valumakenttiä, mutta mikään niistä ei ole sijoitettu turvemaalle. Tämän hankkeen suunnittelun yhteydessä tehdyn tarvekyselyn perusteella turvemaalle sijouttuvan mittauskentän tarve on suuri. Hankkeen tavoitteena on laatia toteuttamissuunnitelma turvemaiden viljelystä syntyvien vesistö- ja ilmastokuormituksen (=kasvihuonekaasut) määrän ja koostumuksen tutkimiseksi. Aikaisemmin rakennetut vastaavat tutkimusympäristöt on toteutettu niin, että valunta- ja haihduntakenttä jaetaan maataloustutkimuksessa käytettävien kenttäkokeiden tavoin koeruutuihin, joille sijoitetut koekäsittelyt voidaan toteuttaa toistoina niin, että mittaustulokset voidaan käsitellä tulosten testaukseen käytettävillä tilastomatemaattisilla koemalleilla. Turvemaalle sijoittuvan valuntaa ja haihduntaa mittaavan tutkimuskentän rakentaminen on sekä alueellisesti että kansallisesti perusteltua, koska turvemaiden merkitys Pohjois-Pohjanmaan peltoviljelyssä on suuri ja turvemaat muodostavat kansallisesti merkittävän maatalouden kasvihuonekaasujen ja ravinteiden päästölähteen. Päästöjen määrästä tai keinoista niiden vähentämiseksi ei ole kuitenkaan kovinkaan runsaasti tutkimustietoa. Sellaisen tarve on suuri, jotta päästöjen rajoittamiseen suunnittelussa olevat toimet olisivat toteutessaan mahdollisimman kustannustehokkaita.