Siirry pääsisältöön

Mallinnustyökalut maatalouden ravinnekiertojen hallintaan vesien ja meren hoidossa

TOIMI

1) Tausta ja tavoitteet
Hallitusohjelman Kiertotalouden läpimurto, vesistöt kuntoon kärkihankkeen toimenpide 2 pitää sisällään vesienhoitosuunnitelmat ja merenhoidon toimenpideohjelman. Merenhoidon toimenpideohjelman (2015) mukaan ravinnekuormituksen ja rehevöitymisen osalta Suomen merialueen hyvän tilan saavuttaminen edellyttää 440 fosfori- ja 6 600 typpitonnin kuormitusvähennystä vuodessa vuosien 2006-2011 keskimääräiseen tasoon nähden. Merenhoidossa toimenpiteet jaotellaan nykyisiin ja uusiin toimenpiteisiin. Nykytoimenpiteisiin sisältyvät vesienhoitosuunnitelmien toimenpideohjelmat vuosille 2016–2021. Nykyisten toimenpiteiden ei arvioitu riittävän kuormitustavoitteen ja hyvän tilan saavuttamiseksi, joten toimenpideohjelmassa esitetään kahdeksan uutta merenhoidon toimenpidettä, jotka siis täydentävät vesienhoidon toimenpiteitä. Tässä hankkeessa tuotettava tieto tukee erityisesti kahden uuden toimenpiteen toimeenpanoa, seurantaa ja raportointia: 1) toimet ravinteiden kierrätyksen tehostamiseksi (REHEV 1) 2)maatalouden nykyisen ja tulevan 2021–2027 ympäristökorvausjärjestelmän kehittäminen ja täysimääräinen hyödyntäminen (REHEV 2).

2) Toteutus
Tässä kehitettävän integroidun RAVI -mallijärjestelmän päätavoitteena on parantaa valtakunnallista ja alueellista ravinteiden kierron mallintamista ja hallitsemista, sekä arvioida ravinteiden kierron sekä ilmastonmuutoksen sopeutumis- ja torjuntatoimien yhteisvaikutuksia vesistöihin. Tätä TEAS-hanketta tukevaa tietoa on laajalti olemassa: mm. käynnissä olevat hankkeet (Vesiviisas kiertotalous Nesslingin säätiön rahoituksella) (muita hankkeita esim. luostarinen lanta) sekä mahdollisesti rahoitettava uusi hanke (KiertoVesi) tukevat hyvin tämän uuden hankkeen tavoitteita.

Keskeinen osa koko po. TEAS-hanketta on alusta alkaen keskittyä mallintamisen epävarmuuden hallintaan. Se koskee niin kokeellista aineistoa, malleja ja mallien tuloksia kuin toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointia ja lopulta alussa mainittujen ympäristöohjelmien kokonaisvaikutuksia sekä uusien ohjelmien ja menettelytapojen valmistelua. Tämä voi lopulta muodostua koko hankkeen keskeisimmäksi tulokseksi - valtakunnallinen ympäristöpolitiikan päätöksenteko ja sen tarpeet maataloussektorilla.

3) Tuotokset
Raportti valtioneuvoston kanslialle.
4) Vaikuttavuus ja käytäntöön vienti
Jatkuva kommunkikointi VNK:n kanssa

5) Asiakkaat