Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys – tautipaineen hillintä maaperän ekosysteemipalveluilla

TALMA

Alkamispäivä

01.04.2011

Päättymispäivä

31.12.2015

Tiivistelmä

Maataloustuotantoon kohdistuu suuria ympäristöhaasteita ilmastonmuutoksen myötä. Nykyisten ilmastonmuutosennusteiden perusteella voidaan olettaa, että talviaikainen vesistökuormitus Suomessa tulee kasvamaan. Talviaikainen kasvipeitteisyys on toimiva vesiensuojelullinen keino maatalouden sopeutuessa ilmastonmuutokseen. Yksivuotisten kasvien viljelyalueella keskeisiä keinoja kasvipeitteisyyden lisäämiseksi ovat pellon jättäminen sängelle talveksi, suorakylvö ja kevennetty muokkaus.
Muokkauksen keventämisellä tavoitellaan myös hiilen kerryttämistä maahan ja polttoainekulutuksen vähentämistä, mitkä osaltaan ovat mukana hillitsemässä ilmastonmuutosta. Kevennetty muokkaus ja runsas kasvimateriaalin jättäminen pintamaahan saattavat kuitenkin suosia maan ja kasvinjätteiden kautta leviäviä kasvitauteja erityisesti leutoina talvina ja lisätä torjunta-aineiden käyttöä. Toisaalta olosuhteet suosivat myös maaperän muuta mikrobistoa, mikä voi tehostaa maaperän luontaisen tautisienten tukahduttamiskyvyn kehittymistä.
Hankkeen yleisenä tavoitteena on kehittää innovatiivistä käytännön peltoviljelyyn soveltuvaa ympäristöteknologiaa, joka vähentää kasvitautien kemiallisen torjunnan tarvetta ja lisää peltojen kasvipeitteisyyttä kasvukauden ulkopuolella yksivuotisten kasvien viljelyssä. Lisätietoa tarvitaan tautipaineen todellisesta muutoksesta keskeisellä viljanviljelyalueella ja viljelytekniikoiden potentiaalisesta kyvystä vahvistaa luontaista maaperän mikrobiston tautitorjuntaa. Maatalouden ympäristöteknologisen, maamikrobiologisen ja kasvitautitutkimuksen yhteistyönä selvitetään luontaisen biotorjunnan mekanismeja, olosuhteiden vaikutusta niihin ja pyritään löytämään toimivia ratkaisuja biotorjunnan hyödyntämiseksi. Samalla kehitetään menetelmiä toteuttaa talviaikainen kasvipeitteisyys kestävästi viljan viljelyssä siten, että paine lisätä torjunta-aineiden käyttöä ei vähennä sen ympäristöllistä merkitystä eroosion torjunnassa. Hankkeessa pyritään myös löytämään ratkaisuja sellaisten kasvitautien hallintaan (erityisesti Fusarium-sienet), joihin käytettävissä olevilla torjunta-aineilla on heikko tehovaste. Kasvipeitteisyys ja kevennetyt muokkausmenetelmät lisäävät eloperäisen aineksen kertymistä pintamaahan. Se parantaa yleensä mururakenteen kestävyyttä, mikä vähentää liettymisen, eroosion ja kuorettumisen riskiä. Eloperäisen aineksen lisäys myös parantaa maaperämikrobiston elinoloja vaikuttaen maan kosteus- ja lämpötilaoloihin. Hankkeessa selvitetään suorakylvön ja sänkimuokkauksen vaikutusta erityisesti maa- ja kasvustojätelevintäisten tautisienten säilymiseen ja tautien esiintymiseen. Kentillä mitataan jatkuvatoimisesti maan kosteutta ja lämpötilaa kasvukaudella ja kasvukauden ulkopuolella. Mittausten avulla pyritään selvittämään eri muokkausmenetelmien vaikutuksia peltomaan olosuhteille ja maan olosuhteiden vaikutusta peltomaan mikrobistoon. Hanke-esitys hyödyntää MTT:n pitkäaikaisia kenttäkokeita Jokioisilla ja muualla Suomessa muokkausmenetelmistä ja viljelykierrosta, mikä on merkittävä lisäarvo hankkeessa. Tarkoituksena on myös tehdä yhteistyötä opetus- ja koemaatilojen kanssa keskeisimmällä viljanviljelyalueella eteläisessä Suomessa. Näin tuloksille saadaan alueellista kattavuutta. Hanke keskittyy savimaihin.