Systeeminen muutos ja aluetalousvaikutukset siirryttäessä biotalouteen

Systeeminen muutos ja aluetalo

Alkamispäivä

01.04.2016

Päättymispäivä

31.12.2016

Tiivistelmä

1) Tausta ja tavoitteet

a) Systeemisen muutoksen analysointi siirryttäessä biotalouteen

oBiotalous ei ole uusi toimiala, vaan se on prosessi, joka muuttaa nykyisiä toimialoja, elinkeinoja, yrityksiä, omistajuuksia, liiketoimintamalleja, rahoitusmalleja, työn tekemistä, asumista, liikkumista jne. Tiedämme, että tämä on tapahtumassa, mutta tästä systeemisestä muutoksesta ei ole tietoa, jonka perusteella arvioida erilaisia ratkaisuja kuten infrastruktuuria tai yhdyskuntarakennetta.
oKun asia (=biotalous) otetaan kokonaisuutena, ratkaiseva näkökulma on aina systeeminen.
oBiotalous muuttaa maaseudun taloutta muuksi, kuin mitä se on nyt ja muuksi kuin mitä talous on nyt, tai miten se toimii kaupunkialueilla. Tämä ensi sijassa siksi, että biotalous on alueellisempaa ja paikallisempaa kuin fossiilitalous, joka on ollut yksi globalisaation ja kaupungistumisen keskeisiä moottoreita.
oBiotaloutta liikkeessä pitävä voima on viime kädessä auringon säteily, joka jakautuu paljon tasaisemmin maapallolle kuin fossiiliset raaka-aineet: biotalous suosii erilaista alueellista tuotanto-, jalostus- ja markkinointirakenteita. Olisi selvitettävä, mitkä olisivat optimaalisia rakenteita Suomessa. Meillä pitäisi Lukessa olla siihen edellytyksiä, mitä taas muissa laitoksissa ei ole.
oTalous ja yhteiskunta ovat kietoutuneet toisiinsa. Kun maaseudun talous muuttuu, muuttuu myös sen ihmisiä ja heidän välisiään suhteita koskeva rakenne. Tätä tutkitaan nyt keskitetyissä järjestelmissä, mutta ei hajautetuissa.
oMahdolliset hyödyt biotalouteen siirtymisestä eivät ole automaattisia niille alueille, missä biotalouden resurssit sijaitsevat. Paljon riippuu siitä, mikä on biotalouteen investoimisen hyöty, miten se jakautuu, onko mekanismeja, jotka takaavat tasapuolisen jaon, ja annetaanko biotalouden kehittyä tehokkaalla ja optimaalisesti hajautetulla/keskitetyllä tavalla.

b) Aluetalousvaikutusten arviointi biotaloudessa

oLiittyy tarpeeseen arvioida aluetaloudellisia vaikutuksia. Aluetaloudellisten vaikutusten laskennalle kun on olemassa jatkuva kysyntä. Tuotanto-, tulo- ja työllisyysvaikutuksia tarvitaan investointipäätösten tueksi ja julkisen tuen vaikuttavuuden arvioimiseksi. Näitä tietoja tarvitsevat myös elinkeinot tiedottamiseen. Tilaajina ovat usein kunnat, maakunnat, ministeriöt ja yksityiset yritykset. Aluetaloudellisten vaikutusten laskenta on myös tärkeä osa useissa tutkimushankekokonaisuuksissa.
oLuken aiemmilta yksiköiltä on kysytty useasti erilaisten ilmiöiden alue- ja paikallistaloudellisten tuotanto-, tulo- ja työllisyysvaikutuksia. Esimerkiksi MTT:hen tuli useita tarjouspyyntöjä, joissa haluttiin selvitettävän lähiruoan tuotannon, luomutuotteiden suurtalouskysynnän lisäämisen, sokerijuurikkaan ja tärkkelysperunan tuotannon, biojalostamotoiminnan tai 141-alueen maataloustuotannon vaikutuksia. METLA:n puolella tutkimuskysymyksiä ovat olleet esimerkiksi puurakentamisen, puunkorjuun ja -kuljetuksen, porotalouden, kaivosprojektien, luontomatkailun ja muiden luonnon käyttöön perustuvien elinkeinojen vaikutusten selvittäminen. RKTL:ssä mielenkiinnon kohteena on ollut järvikalan ja muun järvibiomassan hyödyntäminen biojalostamossa. Nyt ja lähitulevaisuudessa biotalouden ja muu uusiutuvan energian käytön kasvu lisäävät uusia alueellisten vaikutusten tutkimustarpeita.
oAluetaloudellisten vaikutusten selvittämiseen on olemassa erilaisia menetelmiä. Mahdollisia ovat esimerkiksi panos-tuotosanalyysi, yleisen tasapainomallin alueelliset sovellukset, yksittäisen toimialan analyysimallit (esimerkiksi pohjoismainen meno-tulomalli) ja economic base -mallit. Jo erilaiset mallit aiheuttavat sen, että tulokset voivat poiketa toisistaan suuresti. Lisäksi tulosten variaatiota lisäävät puutteelliset ja osin itse kootut aineistot. Tutkimuspyynnöt tulevat usein rahoittajatahoilta, joiden tarpeena on saada tulokset nopealla aikataululla ja pienellä budjetilla. Motiivina on esimerkiksi julkista rahoitusta sisältävissä investoinneissa vaikuttavuusarviointi tai muiden rahoittajien vakuuttaminen.
oAlueellisen vaikutusmallin kehittämiselle olisikin selvä tarve ja tilaus. Nykyiset käytössä olevat mallit eivät pysty vastaamaan tehokkaasti ja parhaalla mahdollisella tavalla (esimerkiksi ristiriitaisten tulosten vuoksi) olemassa olevaan tutkimuskysyntään. Lukella isona laitoksena pitäisi olla valmiudet reagoida nopeasti tarjouspyyntöihin, jotka koskevat erityisesti biotalouteen liittyvän tuotannon, kysynnän ja investointien aluetaloudellisia vaikutuksia. Tämä on tärkeää jo tutkimuslaitoksen imagon vuoksi ja siinä on selvä mahdollisuus kohottaa profiilia ja parantaa vaikuttavuutta sekä hankkia tutkimusrahaa. Konkreettisesti tämä voisi tarkoittaa aluetaloudellisten vaikutusten mallipohjan tuotteistamista, joka sisältää esimerkiksi tuotanto-, tulo-, työllisyys- ja verovaikutukset

2) Toteutus

Menetelmäkehitys ja esiselvitys: Mikä on biotalouteen investoimisen hyöty, miten se jakautuu, onko mekanismeja, jotka takaavat tasapuolisen jaon, annetaanko biotalouden kehittyä tehokkaalla ja optimaalisesti hajautetulla/keskitetyllä tavalla.
Nykyiset käytössä olevia malleja on tarpeen kehittää vastaamaan tehokkaasti ja parhaalla mahdollisella tavalla olemassa olevaan tutkimuskysyntään.

3) Tuotokset

Synteesiä ja menetelmäkehitysnäkemys/esitys systeemisestä muutoksesta ja aluetalousvaikutuksista siirryttäessä biotalouteen

4) Vaikuttavuus ja käytäntöön vienti

Lukella on malleihin panostamisen jälkeen valmiudet reagoida nopeasti tarjouspyyntöihin, jotka koskevat erityisesti biotalouteen liittyvän tuotannon, kysynnän ja investointien aluetaloudellisia vaikutuksia.

5) Asiakkaat

Alueet: julkiset, yksityiset ja 3. sektorin toimijat