Suobiomassojen jalostus arvokkaiksi tuotteiksi (SuoBio)

SuoBio EAKR

Alkamispäivä

01.01.2016

Päättymispäivä

30.06.2018

Tiivistelmä

Turve ja rahkasammaleet ovat merkittävä biomassapohjainen raaka-aine Suomessa. Tällä hetkellä turvetta käytetään pääasiassa kasvu- ja energiaturpeena. Turpeesta voidaan valmistaa mutta myös muita teollisuuden tuotteita kuten vahaa ja hartsia, turpeen sisältämistä sokereista voidaan fermentoida liikennepolttoaineena käytettävää etanolia ja turpeesta voidaan tehdä paahtamalla hiiltä.
Tämän tutkimuksen tavoitteena on etsiä erilaisia tuotantovaihtoehtoja, joita eri tavoin yhdistelemällä voidaan hyödyntää koko turvemateriaali erilaisten jalosteiden valmistuksessa. Tämä edellyttää turpeen fraktiointia eri jakeisiin, kuten uuteaineisiin, selluloosaan, hemiselluloosaan ja ligniiniin. Selluloosa ja hemiselluloosa voidaan hydrolysoida sokeriksi ja valmistaa niistä käymisen kautta etanolia ja turpeen vahoista voidaan valmistaa biodieseliä.
Heksoosien fermentointi ja fraktioinnin ja hydrolyysin yhteydessä vapautuvien harvinaisempien sokerien (esim. arabinoosi ja ramnoosi) monomeerien eristettäminen ovat tuotteita, joiden tuotantomenetelmät ovat tunnettuja. Turpeesta fraktioinnin yhteydessä liuosfaasiin vapautuvien hemiselluloosapolymeerien ominaisuuksiin perustuvien tuotteiden sekä uutettuun ligniiniin perustuvan biodieseltuotannon hyötykäyttöön saattamiseksi tarvitaan vielä runsaasti perustutkimuksen kaltaista selvitystyötä ja siksi tällaisista yhdisteistä mahdollisesti valmistettavien tuotteiden markkinoille tulon aikajänne on pidempi, mutta valmistettavat tuotteet toisaalta voivat olla sellaisia, joiden markkinat ovat vielä kokonaan avaamatta eli vähemmän kilpailtuja.
2. Tavoite
Tutkimuksen tavoitteena on tutkia ja kehittää suosammalten ja turpeen fraktioinnissa käytettäviä menetelmiä sekä ensivaiheessa tuottaa polymeeristä hemiselluloosaa pinnoitekäyttöön, valmistaa hydrolysoitujen sokerien avulla bioetanolia ja eristää käymisalitteesta harvinaisia sokereita
Fraktiointimenetelmänä tutkimuksessa käytetään paineistettua kuumavesiuuttoa, jonka kehittämisessä ja käyttöönotossa Metsäntutkimuslaitos on ollut edelläkävijä.