Suomen ahmakanta

SUAH

Alkamispäivä

01.05.2016

Päättymispäivä

31.12.2018

Tiivistelmä

1) Tausta ja tavoitteet
Ahma on viime vuosina runsastunut Suomessa. Poronhoidolle laji aiheuttaa vahinkotilastojen perusteella enemmän vahinkoa kuin muut suuret petoeläimet. Kannanhoidon ja esimerkiksi uhanalaisuuden arvioinnin tulisi pohjautua tarkkaan ja luotettavaan kanta-arvioon, etenkin, kun kyseessä on yksi vähälukuisimmista Suomessa vakiintuneesti esiintyvistä eläinlajeista.
Ahmakannan lukumäärästä ei kuitenkaan ole käytettävissä perusteltua arviota. Ahmaa koskevien havaintojen määrä on viime vuosina kasvanut, mutta yksilömäärän arviointiin havainnot eivät sellaisenaan sovellu: niiden pohjalta voidaan arvioida ainoastaan ahmakannan kehityssuunta. Pesä- ja pentuhavaintoja, joiden pohjalta ahmakannan lukumäärää olisi mahdollista arvioida, kirjautuu TASSU - järjestelmään epärealistisen vähän suhteessa havaintojen kokonaismäärään.


2) Toteutus
Tutkimuksen tavoitteena on estimoida geneettisen analyysin ja havaintoaineiston pohjalta ahmojen lukumäärä poronhoitoalueen ulkopuolisen Suomen alueella. Geneettinen aineisto kerätään tasavälein (10 x 10 km ruudun keskelle) asetetuista karva-ansoista, joissa on puussa syötti ja sen alapuolella muutama teräsharjan sukanen, joihin ahmasta tarttuu karvoja sen vieraillessa syötillä.
Ansat tarkastetaan kaksi kertaa viikossa ja löytyneet karvat tallennetaan paperipusseihin, joihin kirjataan karva-ansan numero, päivämäärä ja kerääjän nimi.
Tutkimusalueita on neljä. Kunkin tutkimusalueen pinta-ala on 50 x 50 km. Karva-ansat sijaitsevat valtion ja metsäyhtiöiden Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Karva-ansoille haetaan lupa maanomistajilta. Aineisto kerätään vuosina 2016 - 2017, tasavälein sijoitetuista karva-ansoista. Geneettinen analyysi suoritetaan Oulun yliopistossa, jossa ahmanäytteitä on myös aiemmin analysoitu.
Paikallisen ahmakannan ja TASSUUN kertyneiden ahmahavaintojen välisen yhteyden kautta ekstrapoloidaan arvio poronhoitoalueen eteläpuolisen ahmakannan runsaudesta. Yhdistettynä poronhoitoalueen ahmalaskennoista saatuun aineistoon on laadittavissa koko Suomea koskeva arvio ahmakannan runsaudesta.


3) Tuotokset
Jos hankkeeseen saadaan ulkopuolinen rahoitus, hankkeesta laaditaan tiedote, missä hankkeen tavoite ja menetelmät kuvataan. Tuloksista laaditaan suomenkielinen yhteenveto, kirjoitus Metsästäjä-lehteen ja kongressikielinen tieteellinen artikkeli.


4) Vaikuttavuus ja käytäntöön vienti
Tulosten pohjalta on ahmakannan status ja kantaa koskevat toimenpiteet suunniteltavissa nykyistä paremmalle tietopohjalle.


5) Asiakkaat
Maa- ja metsätalousministeriö, Suomen Riistakeskus