Sienten mahdollisuudet luonnontuotetaloudessa

Sieni-Suomi

Alkamispäivä

01.03.2013

Päättymispäivä

31.12.2015

Tiivistelmä

Tutkimusta ehdotetaan tutkimusalueen Vihreän talouden mahdollisuudet, Biotehokas -kärkihankkeen alahankkeeksi vahvistamaan luonnontuotealan tuntemusta. Sienet ovat alihyödynnettyjä. Metsäsienisadon arvoksi on arvioitu satoja miljoonia euroja, tästä sadosta saadaan vuosittain käyttöön vain murto-osa (n. 1-4 %) ja loput jäävät metsiin mätänemään. Metsäsienistä saatava taloudellinen hyöty on moninkertaistettavissa keruun tehostamisella ja keruutuotteiden määrätietoisella hyödyntämisellä. Keruuintoa olisi mahdollista lisätä, mikäli sienet osoittautuvat luultua terveysvaikutteisimmiksi. Osaa terveysvaikutteisista sienistä pystytään myös viljelemään tai niiden satoja voidaan nostaa luonnollisilla kasvupaikoilla (puoliviljely), millä tavoin niiden tuotantoa voidaan lisätä huomattavasti. Sekä metsä- että viljeltyjen sienten jalostusaste on myös matala. Sienituotteita löytyy kauppojen hyllyiltä vain muutamia ja valtaosa kerätyistä metsäsienistä viedään jalostamattomana Euroopan markkinoille. Tutkimus loisi mahdollisuuksia nostaa sienten jalostusarvoa ja lisätä tietoa sienten viljelymahdollisuuksista. Tutkimuksen tulokset oletettavasti parantaisivat sieniteollisuuden kilpailukykyä ja edistäisivät suomalaisten ravitsemusta ja kansanterveyttä. Tutkimus jakaantuu kolmeen työpakettiin, joissa tutkitaan sienten terveysvaikutuksia, raaka-aineen saatavuutta sekä aiempien tutkimuksen perusteella terveysvaikutteiseksi tiedetyn sienen, pakurikäävän, puoliviljelyä. TP1) Sienten terveysvaikutukset (MTT/BEL): Työpaketissa tuotettaann perustietoa kotimaisten metsäsienten ravitsemuksellisesta laadusta ja terveyttä edistävistä yhdisteistä, erityisesti polysakkarideista, sienifenoleista ja D-vitamiinista. Syötäviä sieniä on käytetty Kaukoidässä jo vuosituhansia osana sikäläistä ruokavaliota sekä lääkinnällisissä tarkoituksissa estämään ja hoitamaan monia sairauksia, kuten sydän- ja verisuonitauteja, 2-tyypin diabetesta ja metabolista oireyhtymää, allergioita, syöpää ja niveltulehduksia. Nämä ovat Suomessa yleisimmät kansansairautemme. Suomalaisten metsäsienten mahdollisia terveyttä edistäviä vaikutuksia ja aktiivisia yhdisteitä ei kuitenkaan ole aiemmin tutkittu. Sienistä analysoidaan bioaktiivisia fraktioita ja aktiivisten yhdisteiden pitoisuuksia. Tavoitteena on selvittää tiettyjen satoisten metsäsienten peruskoostumus, tunnetut bioaktiiviset yhdisteet ja niiden pitoisuuksia. Bioaktiivisia yhdisteitä ovat mm. sienifenolit, sienikuidut (beta-glukaanit, kitiinit), sterolit ja vitamiinit, erityisesti D-vitamiini. Näillä yhdisteillä on kirjallisuuden mukaan metabolista oireyhtymää, 2-tyypin diabetesta ja valtimotautia ehkäiseviä vaikutuksia. Lisäksi selvitetään sienten sisältämien bioaktiivisten yhdisteiden ja eri kompleksien (esim. hiilihydraatti-proteiinit) hajoamista. Lupaavimpia fraktioita tullaan tutkimaan edelleen jatkohankkeissa, joihin haetaan oma rahoituksensa. Aasialaisista sienistä näitä asioita on tutkittu paljon, mutta suomalaisista metsäsienistä ei vielä ollenkaan. Tieto tukee terveyttä edistäviä elintarvikevalintoja. Yhteistyökumppaneina ovat mukana Tampereen yliopiston lääketieteellinen tiedekunta (prof. Eeva Moilasen tutkimusryhmä), Royal Melbourne Institute of Technology University Australiasta (Prof. H. Gillin ryhmä), Tallinn University of Technology (CCFFT) Virosta ja North Carolina A&T State University, Greensboro, NC USA:sta (Prof. O. Isikhuenhem). TP2) Pakurikäävän puoliviljely: Pakurikääpä on yleisenä kasvava lahottajasieni, jonka terveysvaikutukset on todettu tieteellisesti jo 50-luvulla. Kirsti Kahloksen tutkimusryhmä on kyennyt eristämään ja toteamaan näiden aineiden vaikuttavan antioksidanttisesti sekä syöpää, tulehduksia ja sienitauteja ehkäisevästi. Vaikuttavina aineina pakurikäävässä ovat mm. triterpeenit (lanosterili-tyypin triterpeenit mm. inotodioli) ja betuliinit sekä fenolit (hispidiini, hispoloni). Pakurilla on suuret markkinat Aasiassa. Pakurikääpä lienee yksikköhinnaltaan arvokkain suomalainen sieni, joka tuottaa suhteellisen tasaista satoa. Työpaketissa kehitetään pakurikäävän puoliviljelymenetelmiä pakurin laajamittaista tuotantoa varten ja selvitetään pakurin tuotannon talous- ja markkinointilogistiikkaa. Pakurin tuottaminen voi tarjota merkittävän tulolisän niille maaseutuyrittäjille, jotka omistavat metsää. Pakurikäävän tuottaminen mahdollistaa metsätalouskäytön ulkopuolelle jäävien kitu- ja joutomaiden taloudellisen hyödyntämisen. Hanke luo mahdollisuuden uuden luonnontuotealan arvoketjun kehittymiselle, alkaen pakurin alkutuotannosta bioteknologiayrityksiin jotka hyödyntävät pakurista eristettäviä bioaktiivisia aineita. Tutkimushanke lisää kotimaisten, etenkin pohjoisten luonnonvarojen kestävää ja monipuolista hyödyntämistä biotaloudessa. TP3) Sienisatoennusteet (MTT/KEL ja Oulun yliopisto) Työpaketissa käydään läpi kirjallisuuden perusteella jo tehtyjä sienisatotutkimuksia ja kootaan niiden tuloksia sekä perehdytään saatavissa oleviin tutkimusaineistoihin. Käytettävissä olevien tutkimusaineistojen mittaustiedot sovitetaan yhteiseen tietokantaan. Aineistojen pohjalta laaditaan esitys sienisatomallinnuksen/-ennusteiden kehittämiseksi elinkeinojen tueksi. Aiemmista sienisatotutkimuksista kootaan tiedot myös niiden perustana olevista tutkimusalueista ja näytealoista/-linjoista. Tutkimusalueiden muodostamaa verkostoa arvioidaan kokonaisuutena ja tehdään toimenpide-ehdotus, miten jatkossa sienisatoseurannat voitaisiin järjestää mahdollisimman kustannustehokkaasti. Näiden toimenpiteiden avulla voidaan kehittää entistä tarkempaa sienisadon ennakointia ja edistää siten eri elinkeinojen mahdollisuuksia hyödyntää sienisatoa mahdollisimman tehokkaasti. TP4) Premium-luokan sienen puoliviljely (MTT/KTL ja Metla) Työpaketti on osa Rovaniemen Metsäntutkimuslaitoksen matsutaken (Tricholoma matsutake) hyödyntämishanketta. Hankkeessa mallinnetaan matsutaken esiintymisalueita ja testataan mallia keräämällä maanäytteitä ja tutkimalla matsutakehyyfistön esiintyminen näytteissä. Lisäksi tutkitaan matsutaken itiöemän muodostumisen edellytyksiä ja kokeillaan erilaisia puoliviljelymenetelmiä itiöemien muodostumisen tehostamiseksi matsutaken luonnollisilla kasvupaikoilla. MTT:n osuus hankkeessa (samalla TP4:n sisältö) on mainittujen puoliviljelymenetelmien tutkiminen ja kokeilu.