Seurantojen kehittäminen päätöksenteon tietotarpeista lähtien

Tässä projektissa kehitetään menetelmiä luonnonvaraseurantojen kustannustehokkuuden parantamiseksi. Erityisesti keskitytään aineiston keruun optimaaliseen kohdentamiseen, olemassa olevan aputiedon hyödyntämiseen ja aineistojen käsittelyn prosessoinnin automatisointiin. Tämän projektin puitteissa menetelmiä kehitetään ja sovelletaan erityyppisiä seurantoja edustaviin, kustannuksiltaan merkittäviin esimerkkitapauksiin.

Yleisinä kehittämiskohteina ovat:
-seurannan perusteella toteutettavaan päätöksentekoon tarvittavan tulosten tarkkuustason määrittäminen ja siihen perustuva riittävän havaintomäärän arviointi,
-aputiedon hyödyntäminen aineiston keruun kohdentamisessa ja estimaattorien tehostamisessa sekä
-havainnoitavien muuttujien valinta.

Erikoistapauksena tarkastellaan susikannan seurantaa, johon kehitetään kv. evaluointiraporttiin perustuvaa uutta toimintamallia, jossa GPS-pannoituksen merkitys vähenee ja aineisto on pääasiassa DNA-pohjaista ja jäljityksiin perustuvaa. Tavoitteena aiempaa tarkempi, objektiivisempi ja läpinäkyvämpi kannanarvointimenetelmä.

2) Toteutus

Susikannan seuranta: Pilottitutkimus Kainuu - Pohjois-Karjala -alueella. Talven 2016-7 aikana tavoitteena intensiivinen DNA-näytteiden keruu 8 lauman reviirillä, joista 5 laumassa GPS-pannoitettuja yksilöitä. Menetelmäkehitystyössä hyödynnetään myös Varsinais-Suomesta kerättyä DNA-aineistoa.

Muita esimerkkitapauksia ja niihin liittyviä kehittämiskohteita ovat:
-hirvikannan seuranta: saalistietojen ja riistakolmioiden yhteiskäyttö
-vesipuitedirektiiviin liittyvät verkko ja sähkökoekalastukset: kalastuspaikkojen määrä ja sijainnit, kalastuskertojen määrä ja aikaväli
-metsäympäristön tilan seuranta: näytteiden keruun aikaväli, näytteiden osittamisen ja analysoinnin tarkkuus
-peltomaiden kemiallisen tilan seuranta: havaintoverkoston optimointi, maaperämallien hyödyntäminen
-porolaidunseuranta: satelliittikuvien ja biomassamallien hyödyntäminen
Kussakin tapauksessa määritetään seurannan päätavoite ja siitä johdettu tulosten tarkkuusvaatimus. Aiemmin kerättyjen aineistojen sekä otannan ja muutosten simuloinnin avulla arvioidaan tavoitetarkkuuteen tarvittava havaintomäärä, kun havainnointi ja estimointi optimoidaan käytettävissä olevaa aputietoa hyödyntäen. Useissa tapauksissa voidaan soveltaa Valtakunnan metsien inventointiin kehitettyjä ja käynnissä olevassa kärkihankkeessa edelleen kehitettäviä otannan suunnittelun ja aputiedon käytön menetelmiä.

3) Tuotokset

-Konkreettisia suosituksia seurantojen tehostamiseen tarkasteltavien esimerkkitapausten osalta
-Seuranta-aineistojen analysoinnin työkaluja, jotka mahdollistavat aineistojen käsittelyprosessin aiempaa laajemman digitalisoinnin ja automatisoinnin
-Malleja ja menetelmiä myös muiden vastaavien seurantojen kehittämiseen
-Tutkimusjulkaisuja ainakin soveltavan tilastotieteen ja populaatiotutkimuksen aloilta

4) Vaikuttavuus ja käytäntöön vienti

Tämä kehittämisprojekti tuottaa tietoa, jota voidaan suoraan hyödyntää seurantojen kustannustehokkuuden merkittävään parantamiseen. Tulosten avulla voidaan myös arvioida, mihin niukkeneva resurssi on mielekkäintä kohdentaa. Susikannan seurannan osalta tavoitteena on kanta-arvioiden laadun merkittävä parantamiseen tarvittavan lisäpanostuksen määrittäminen. Entistä luotettavammat ja läpinäkyvämmällä prosessilla tuotetut arviot ovat ensiarvoisen tärkeitä Luken toiminnan uskottavuuden ja hyväksyttävyyden kannalta. Seurantojen vastuuhenkilöt osallistuvat projektin toteuttamiseen, jolloin projektin tuotokset ovat reaaliaikaisesti seurantojen käytännön suunnittelun tukena.

5) Asiakkaat

Luken VOAS-seurannat.