Sammalen viljely kasvualustaksi

Sammal

Alkamispäivä

01.01.2010

Päättymispäivä

31.12.2015

Tiivistelmä

Rahkasammallajeja ja niiden sekoituksia tutkitaan kasvihuonekasvien kasvualustoina. Sammalesta tehdään eri tarkoituksiin erilaisia kasvualustoja, joiden toimivuutta testaan nykyaikaisessa viljelytekniikassa. Rahkasammalen sadonkorjuutekniikka, noston vaikutus ympäristöpäästöihin ja työllisyyteen tutkitaan. Muita tärkeitä tutkimuskohteita ovat sammalen tuotannon taloudellinen potentiaali, sammalsiemenen kehittäminen soiden ennallistamiseen ja heikosti puuta kasvavan suon muuttaminen sammalen viljelyalueeksi. (METLA). Rahkasammalen nostotekniikka ja sammalen valmistaminen erilaisiksi kasvualustoiksi on kaupallisten toimijoiden kehityskohde. Lopullisena tarkoituksena on kehittää sammalesta uusi kasvualusta, jolla on taloudellisesti suuri merkitys sekä turveteollisuudelle että viljelijöille. (Vapo Oy). METLA ja Vapo ovat aloittaneet hankkeen toteutuksen vuoden 2010 alusta ja MTT puutarhartuotanto aloittaa ensimmäiset tutkimustyöt syksyllä 2010 säätiörahoituksen turvin. Vuonna 2011 tutkimusta on toteutettu MTT:ssä yritysrahoituksen turvin alkupräisen suunnitelman mukaisesti. Noin 15 cm:n sammalkerroksen nosto suon pinnalta ennallistuu ekologisesti alkuperäiseen tilaan noin 5 vuodessa. Suo kasvaa uutta sammalta 2-5 tn/ha kuiva-ainetta vuodessa, jolloin uusi sadonkorjuu voidaan tehdä n. 30 vuoden kuluttua. Suomen kasvihuoneiden kasvualustatarpeen tyydyttämiseen tarvittaisiin viljelykiertoineen rahkasammalta kasvavaa suopohjaa n. 1500 ha. Rahkasammalen ominaispaino kasvualustana on n. 30 g/l, mikä on n. kolmannes kasvuturpeen tiheydestä. Viljelykostean sammalen ilmatila on 20-30 %-yksikköä korkeampi kuin turpeen tai kivivillan. Taimikasvatuskokeissa kurkku, tomaatti ja salaatti tuottivat 30-40 % suuremman tuore- ja kuiva-ainesadon kuin vastaavat taimet kivivillassa ja turpeessa. VAPO on tehnyt onnistuneesti menetelmätutkimusta sammalen nostosta vuonna 2011. Tulosten tarkempi yhteenveto liitteissä.