Ruokavienti kasvuun yhteistyössä

RuoKasvu

Alkamispäivä

09.07.2018

Päättymispäivä

31.05.2021

Tavoitteet

Luonnonvarakeskus vastaa hankkeen kahdesta työpaketista:
TP 3.1 Tuotekohtaisesta vienninedistämisestä, sekä
TP 3.2 Arktisuus konseptin testauksesta.

TP 3.1. Tuotekohtainen vienninedistäminen kohdistuu kolmeen tuoteryhmään, joissa Suomella on eniten suhteellista kilpailukykyä sekä tuotanto- ja vientipotentiaalia. (1) Kaura ja kauratuotteet: Kaura on Suomen vilja – isoilla kirjaimilla. Pohjoisesta sijainnistamme, ilmastosta, perinteistä, lajikkeista ym. tekijöistä johtuen kauralla on Suomen vilj

Tuotokset

Tuotokset:
TP 3.1. Viljelijäseminaarit kauran ja erikoiskasvien jalostettujen tuotteiden sekä muiden korkeasti jalostettujen elintarvikkeiden raaka-ainetarpeista ja konkreettinen vertikaalinen tai horisontaalinen yhteistyö mm. vilja- broileri- tai maitoketjun toimijoiden kesken.
TP 3.2. Maakohtaiset raportit Arktisuus konseptin soveltuvuudesta.

Luonnonvarakeskus vastaa hankkeen kahdesta työpaketista

TP 3.1 Tuotekohtaisesta vienninedistämisestä, sekä

TP 3.2 Arktisuus konseptin testauksesta.

 

TP 3.1. Tuotekohtainen vienninedistäminen kohdistuu kolmeen tuoteryhmään, joissa Suomella on eniten suhteellista kilpailukykyä sekä tuotanto- ja vientipotentiaalia. (1) Kaura ja kauratuotteet: Kaura on Suomen vilja – isoilla kirjaimilla. Pohjoisesta sijainnistamme, ilmastosta, perinteistä, lajikkeista ym. tekijöistä johtuen kauralla on Suomen viljoista eniten potentiaalia vientimarkkinoilla. Kaura on ainoa vilja, jonka tuotannossa Suomella on kansainvälisestikin merkittävää painoarvoa. Hankkeen tavoitteena on edistää arvoketjun toimijoiden yhteistyötä ja lisätä tiedonvälitystä. Kauran lisäksi kehittämisen kohteina ovat kaikkien muiden erikoiskasvien tarjoamat vientimahdollisuudet ja niiden vaikutukset alkutuotantoon. (2) Broilerinliha: Lihasektorin aloista Suomella on hyvät mahdollisuudet broilerinlihan viennissä. Siipikarja on nopeimmin kasvava liha-ala koko maailmassa. OECD-FAO ennusteiden mukaan vuonna 2025 syömme maailmassa enemmän siipikarjanlihaa kuin sianlihaa. Suomen mm. puhtauteen, laatuun ja eläinten hyvinvointiin ja terveyteen liittyvät argumentit mahdollistavat kilpailun eri sarjassa kuin maailmanmarkkinoilla hinnoilla kilpailevat maat kuten Brasilia, Thaimaa tai Puola. Tärkeimpinä tavoitteina on kehittää broilerintuotantoa vientivetoisesti, selvittää Suomi-broilerin maabrändin rakentamisen edellytyksiä, sekä myötävaikuttaa alan toimijoiden välistä yhteistyötä viennissä. (3) Suomen maito-, liha-, kala- ja viljaketjussa ja kasvintuotannossa on kaikki edellytykset menestyksekkään viennin kehittämiselle. Vahvuuksia ovat esimerkiksi maailman huippuluokan tutkimus- ja kehitys, teollisuuskapasiteetti, raaka-aineen tuotannossa puolestaan laatu, vähäinen antibioottikäyttö, eläinten terveys ja muut argumentit. Tärkein tavoite on järjestelmällinen panostus brändättyjen lisäarvotuotteiden vientiin, joka huomattavasti parantaisi sekä tuottajien ja jalostajien kannattavuutta.

TP3.2. Suomi on maailman pohjoisin maatalousmaa ja pohjolan äärevät olosuhteet vaikuttavat monilla tavoin sen ruoantuotantoon. Pohjoinen sijainti koetaan usein ruoantuotantoa haittaavana tekijänä, mutta pohjoisuus tuo ruoantuotantoomme runsaasti vahvuustekijöitä, joiden viestintäpotentiaalia ei tähän mennessä ole täysimääräisesti hyödynnetty. Ainutlaatuiset pohjoiset olosuhteet ja niistä kumpuavat lisäarvotekijät suomalaiselle ruoantuotannolle on paketoitu arktisuuskonseptiksi käynnissä olevassa ”Arktisuudesta elintarvikeviennin kärki” –hankkeessa. Tämän työpaketin tavoitteena on testata arktisuuskonseptin sopivuus suomalaisen ruoan viestisisällöksi valituilla vientimarkkinoilla sekä tunnistaa markkinakohtaiset viestinnälliset kärjet. Arktisuus –konseptin sopivuutta testataan viidessä kohdemaassa, jotka valitaan toimialan toiveiden ja kansallisten vientitavoitteiden mukaisesti.

 

Tuotokset:

TP 3.1. Viljelijäseminaarit kauran ja erikoiskasvien jalostettujen tuotteiden sekä muiden korkeasti jalostettujen elintarvikkeiden raaka-ainetarpeista ja konkreettinen vertikaalinen tai horisontaalinen yhteistyö mm. vilja- broileri- tai maitoketjun toimijoiden kesken.

TP 3.2. Maakohtaiset raportit Arktisuus konseptin soveltuvuudesta.