Pohjois-Savon nurmituotanto muuttuvassa ilmastossa

POSAILMU

Alkamispäivä

01.09.2013

Päättymispäivä

31.12.2018

Tiivistelmä

TAUSTA Ilmastonmuutos on yksi elintarviketuotannon suurimpia haasteita lähitulevaisuudessa. Ilmastonmuutos on uhka mutta toisaalta myös mahdollisuus nurmi- ja nautakarjatalouden osalta mutta nurmien osuus Suomessa tehdystä ilmastonmuutostutkimuksesta on ollut tähän mennessä huolestuttavan vähäinen. Nurmitaloudella on ratkaiseva merkitys koko Suomen elintarviketuotannolle ja etenkin Pohjois-Savon maataloudelle ja maaseudun kehitykselle johtuen sekä nautakarjatalouden suuresta volyymistä että nurmien monitahoisesta reagoinnista olosuhteiden muutokseen. Jo nyt on esiintynyt kasvukausia, jotka ovat vaikuttaneet merkittävästi nurmisadon määrään ja laatuun (mm kuivat vuodet 2006, 2010, 2013 ja sateinen vuosi 2012). Tulevaan ilmastonmuutoksen tulee varautua riittävän ajoissa, jotta sen positiiviset vaikutukset voidaan hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla ja negatiivisiin muutoksiin voidaan varautua. Kun tunnetaan tarkemmin tulevien muutosten luonne ja keskinäiset suhteet, sopeutumistoimia voidaan suunnitella etukäteen, esimerkiksi kasvilaji- ja lajikevalintaa, pellon vesitalouden parantamista (mm salaojitus, säätösalaojitus tai sadetus) ja viljelytekniikan kehittämistä (korjuukoneiden pintapaine, lietteenlevitystekniikka, säilöntämenetelmät). Hankkeen ensimmäisessä osassa koottu MTT-raportti ilmastonmuutoksen vaikutuksista Pohjois-Savon nurmituotannolle toimii pohjana merkittävimpien ilmastonmuutoksen tuomien sopeutumistarpeiden tunnistamisessa. Muissa pohjoismaissa ja Kanadassa ilmastomuutoksen vaikutusta nurmituotantoon on tutkittu runsaasti. Suomessa taas on tutkittu paljon ilmastonmuutosta ja sen vaikutusta muihin viljelykasveihin. Näitä tietoja voidaan yhdistää arvioitaessa ennustetun ilmastonmuutoksen vaikutuksia Pohjois-Savon nautakarjataloudelle. Synteesin pohjalta voidaan laatia strategioita nurmituotantoon ja auttaa näin ylläpitämään maidontuotannon kilpailukykyä ilmastonmuutoksen edetessä. Synteesissä perehdytään nurmen sadonmuodostukseen, rehun laadun muutoksiin ja viljelytekniikan mahdollisuuksiin soveltaen niitä alueen erityispiirteisiin muuttuvissa olosuhteissa. TAVOITE JA VAIKUTTAVUUS Selvityksen tavoite on koota olemassa oleva kansallinen tieto ilmastonmuutoksesta, yhdistää se kansainväliseen tietoon nurmikasvien reagoinnista muuttuviin olosuhteisiin ja tuottaa synteesi, jonka pohjalta tunnistetaan suurimmat riskit sekä potentiaalisimmat hyödyntämismahdollisuudet Pohjois-Savon kannalta. Hankkeen tuloksena syntyy 1) MTT raportti, 2) suunnitelma, miten nurmien ilmastonmuutostutkimusta tulee edistää 3) vahvistettu kansainvälinen linkittyminen alan kansainvälisiin kärkiryhmiin. Hanke liittyy kiinteästi ILMAPUSKURI, NORFASYS ja ADIOSO –hankkeisiin sekä kansainväliseen MACSUR-hankkeeseen. Hankkeen ensimmäisessä osassa tuotettavaa MTT raporttia ja suunnitelmaa nurmien ilmastonmuutostutkimuksen edistämisestä tullaan hyödyntämään hankkeen toisessa osassa nurmen kasvumallin kehitykseen. Kehitettävän kasvumallin pohjana on kanadalainen CATIMO (Canadian Timothy Model), jolla voidaan simuloida timotein kasvua erilaisilla ilmastoskenaarioilla ja arvioida kriittisimpiä nurmituotannon osa-alueita ilmastonmuutokseen sopeutumisen kannalta. Hankkeen ensimmäisessä osassa kasvumalli ohjelmoidaan avoimen lähdekoodin R-kielelle käyttäen apuna alkuperäistä Stella-ohjelmistolle tehtyä versiota. Hankkeen toinen osa tulee keskittymään mallin puutteiden tunnistamiseen ja mallin simulointikyvyn parantamiseen uudella empiirisellä aineistolla sekä sisällyttämällä malliin uusia tai muista malleista saatavia rakenteita. Kasvumallin kehityksen tuloksena syntyy 1) tieteellisiä julkaisuja, 2) mallin julkaisu verkossa, 3) selvitys mallin yhdistämismahdollisuudesta tila- ja aluetason malleihin ja 4) suosituksia ilmastonmuutokseen sopeutumisen keinoista alueen kilpailukyvyn parantamiseksi. Lyhyellä aikavälillä hanke tuottaa tietoa maidontuotannon vaatimuksista muuttuneissa ilmasto-olosuhteissa. Alueen topografiaan, maalajikoostumukseen ja peltojen vesitalouteen sekä tuotantokasvivalikoimaan liittyvät riskit ja hyödyt tunnistetaan ja kirjataan. Hankkeen tulosten perusteella ohjeistetaan säilörehun korjuun ajoittamisesta etenkin toisen ja kolmannen sadon osalta. Lisäksi annetaan suosituksia kasvilajien ja lajikkeiden valintaperusteista. Hanke ohjaa tulevaa nurmitutkimusta maakunnan osalta tärkeimpiin haasteisiin. Hankkeen pääasiallisina hyödynsaajina ovat alueen maatalousyrittäjät, maatalousneuvojat, maatalousopetus ja maataloussektorin päättäjät. Pitkän aikavälin tavoite on edesauttaa hyvälaatuisen ja runsaan nurmisadon tuottamista muuttavassa ilmastossa kustannustehokkaasti ja ympäristöystävällisesti niin että Pohjois-Savon suhteellinen kilpailukyky paranee tai säilyy tulevaisuudessa. Selvitystyö ajoittuu välille 1.9.2013 - 31.12.2014 ja hankkeen jatko-osa välille 1.1.2015–31.12.2018. Hankkeen budjetti on 100 000 € / vuosi, joka käytetään pääosin palkkakustannuksiin (tutkijarekrytointi hankkeen ensimmäisessä osassa), mutta myös tiedonhankintaan ja kansainväliseen yhteistyöhön. Hankkeelle haetaan rahoitusta Pohjois-Savon ELY keskuksesta (ESR).