Poronhoitoalueen pohjoisosan jäkälälaidunten inventointi

POJI

Alkamispäivä

02.05.2016

Päättymispäivä

31.03.2019

Tiivistelmä

1) Tausta ja tavoitteet

RKTL on aikaisemmin seurannut talvilaidunten tilaa (laidunten kunto, määrä ja käytettävyys) ns. erityisesti poronhoitoa varten tarkoitetulla alueella paliskunnittain (20 pohjoisinta paliskuntaa) satelliittikuvien avulla tehtyjen laidunkarttojen, maankäytön laajudesta tehtyjen kartoitusten sekä pysyvien jäkälälaidunten koealojen inventoinneilla. Poronhoitoalueen pohjoisosan kattava inventointi on tehty vuosina 1995-1997 ja vuosina 2005-2008. Laiduninventoinnit on aikaisemmin rahoitettu RKTL:n budjettirahoituksella ja osin MMM:n Makera-rahoituksella.

RKTL:n laiduninventointien tuloksia on tarvittu mm. kun MMM on tarkistanut kymmenvuotiskausittain paliskuntien suurimpia sallittuja eloporomääriä. Tämä poromäärien tarkistus perustuu poronhoitolakiin (21 §). Viimeksi tällaisista tarkistukista on annettu asetuksia vuosina 2000 ja 2010. Seuraava tarkistus tehdään todennäköisesti poronhoitolain perusteella vuosina 2019-2020.

Mm. porolukujen tarkistusta varten Lukella tulisi olla tietoa mm. tärkeimmillä talvilaitumilla (jäkälä- ja luppolaitumet) tapahtuneista muutoksista sekä muista laidunten laatuun ja käytettävyyteen vaikuttavista tekijöistä. Myös poronhoidon tuottavuuteen, kannattavuuteen ja kestävyyteen liittyvässä tutkimuksessa tarvitaan monipuolista tietoa laitumista. Tämän lisäksi mm. SYKE:n luontotyyppien tilan seurantatyössä tarvitaan tietoa porolaidunten kunnosta ja sen muutoksista erityisesti tunturialueilla.

Syken ja Luken kanssa toteutettiin yhteistyössä vuosina 2013-2014 POROT-hanke ja vuosina 2015-2017 TOKAT-hanke, joissa koottiin poronhoidosta ja laitumista monipuolista paikkatietoa porotalouden paikkatietokantaan. Samalla hankkeissa tehtiin osa paliskuntien laidunkartoituksista sekä maakäytön peitto- ja häiriöaluekartoituksista. Poronhoidosta tuotetuista paikkatiedoista on koottu vuoden 2018 alussa koko poronhoitolaueen kattava porotalouden paikkatietokanta Syken Liiteri-järjestelmään hyödynnettäväksi porotaloudessa ja tutkimuksessa sekä maankäytön ja metsätalouden suunnittelussa.

Edellisissä hankkeissa tehtyjen laidunluokitukset on kuitenkin viimeisteltävä sekä niiden luotettavuudet vielä taristettava ja havaittuja virheitä korjattava. Tämän lisäksi mm. luppolaidunten määrien ja metsien rakenteen muutoksista on tehtävä erilliset analyysit paliskunnittain. Myös muita laidunaineisatoihin ja laidunten tilan muutoksiin liittyviä analyysejä sekä niiden tulosten yhteenvetoja joudutaan vielä tekemään. Kaikki nämä työt tehdään erillisessä Porolaidunseuranta -hankkeessa (41001-00001800), joka on porolaidunseurannan päähanke.

Tässä POJI-hankkeessa tehdään poronhoitoalueen 20 pohjoisimmassa paliskunnassa sijaitsevien pysyvien jäkälälaidunten koealueiden inventointi vuosina 2016-2018, jotta saadaan tietoa myös jäkäliköiden kunnossa tapahtuneista muutoksista viimeisen kymmenen vuoden aikana kyseisellä alueella. Koealueita on yhteensä 625 kpl ja ne sijaitsevat huomattavalta osin erämaisissa paliskunnissa etäällä teistä.

2) Toteutus

Vuosien 2016-2018 aikana inventoidaan 3-4 työparin (6-8 kenttätyöntekijää) toimesta kunakin kesänä elokuussa 20 pohjoisimman paliskunnan alueille sijoittuvia pysyviä jäkälälaidunten koealueita maastossa. Koealueilla mitatut tiedot tallennetaan, käsittelellään ja analysoidaan sekä näin saatujen tulosten perusteella verrataan jäkälälaidunten kunnossa tapahtuneita muutoksia edellisiin inventoihin näden paliskuntien ja niiden laidunalueiden sisällä.

3) Tuotokset

Porolaidunseuranta- ja POJI- hakkeiden tuloksista kirjoitetaan yhteinen tutkimus- ja loppuraportti vuoden 2019 alussa. Tämä raportti sisältää paliskuntien laidunkartat ja maankäytön vaikutusanalyysit sekä talvilaidunten määrissä ja maankäytön vaikutusalueissa tapahtuneet muutokset koko poronhoitoalueelta, jotka tuotetaan Porolaidunseuranta -hankkeessa. Raportti sisältää myös tässä POJI-hankkeessa tuotetun poronhoitoalueen 20 pohjoisimman paliskunnan jäkälälaidunten kunnon ja niiden kunnossa tapahtuneiden muutosten vertailut viimeisen 20 vuoden aikana. Raportti sisältää näiden lisäksi Porolaidunseuranta-hankkeessa tehdyt analyysit jäkälälaidunten kunnon muutosten syistä. Paliskuntien laitumia ja niiden tilan muutoksia koskevat kartat ja tiedot siirretään myös Liiteri- järjestelmässä olevaan porotalouden paikkatietokantaan.

4) Vaikuttavuus ja käytäntöön vienti

Tuloksia voidaan hyödyntää MMM:n suurimpien sallittujen eloporomäärien tarkistustyössä vuonna 2019-2020. Tuloksia hyödynnetään porolaitumiin ja poronhoitoon liittyvässä tutkimuksessa Lukessa ja muissa tutkimuslaitoksissa, sekä SYKE:n ympäristön tilan seurantatyössä. Porolaitumiin liittyivä karttoja, tuloksia ja informaatiota voidaan hyödyntää porotalouden paikkatietokannan avulla maankäytön ja metsätalouden suunnittelussa ja poronhoidon oman toiminnan kehittämisessä.

5) Asiakkaat

MMM, ELY-keskus, AVI, Luke, SYKE ja muut tutkimuslaitokset, Paliskuntain yhdistys, paliskunnat sekä muut porotaloudessa toimivat tahot, maankäytön sekä myös metsätalouden suunnittelussa ja kaavoituksessa toimivat tahot.

Tavoitteet, vaikuttavuus ja hyödyt

Hankkeen tavoite on on inventoida poronhoitoalueen pohjoisosan 20 paliskuntaan perustetut pysyvät jäkälälaidunten koealat kesinä 2016-2018 ja tuottaa tiedot paliskunnissa ja niiden laidunalueilla tapahtuneista jäkäliköiden kunnon muutoksista vuosien 2005-2008 jälkeen.

Poronhoitoalueen laidunten tilan muutoksista kirjoitetaan tutkimusraportti vuoden 2019 alkuun mennessä. Raportti sisältää jäkälälaitumilla tapahtuneiden kunnon muutosten tarkastelun viimeisen 20 vuoden aikana poronhoitoalueen 20 pohjoisimman paliskunnan alueella. Raportti sisältää myös koko poronhoitoalueen osalta paliskuntien laidunkartat ja maankäytön vaikutusanalyysit sekä tiedot talvilaidunten määrissä ja käytettävyydessä tapahtuneista muutoksista.