Luonnonmukaisten humusaineiden vaikutukset kasvintuotantoon

Päästösäästö

Alkamispäivä

01.01.2016

Päättymispäivä

31.12.2017

Tiivistelmä

1) Tausta ja tavoitteet
Maan kasvukunto (mururakenne, ravinteiden ja veden sitomiskyky) on heikentynyt monilla pitkään viljelyksessä olleilla peltolohkoilla, erityisesti Lounais-Suomen saviperäisillä mailla. Hanke keskittyy viljelymaan rakenteen ja sitä kautta veden- ja ravinteidenpidätyskyvyn parantamiseen satoisuuden parantamiseksi ja maatalouden ravinnekuormituksen pienentämiseksi.

Maan rakenteessa maahiukkasten keskinäisten sidosten väliin jäävillä huokostiloilla on oleellinen rooli kasvien veden ja ravinteiden saantiin. Kasveille käyttökelpoinen vesi on sitoutunut keskikokoisiin huokosiin, kun taas isoimmat huokoset (makrohuokoset) ovat ilman täyttämiä ja mahdollistavat kasvien juuriston kasvun. Kaikkein pienimpiin huokosiin pidättynyttä vettä kasvit eivät edes pysty käyttämään. Viljelymaiden kuntoon saattaminen luonnollisten prosessien (viljelykierto, routiminen, viljelytekniikka) avulla on ajallisesti pitkäkestoinen ja yksipuolisessa tuotannossa mahdotontakin toteuttaa. Vaihtoehtona maan rakenteen ja toimivuuden kunnostamisessa voisi olla maan mekaanista rakennetta muokkaavien, maahan humusta ja mikrobitoimintaa lisäävien biopohjaisten maanparannusaineiden käyttö. Biopohjaisten maanparannusaineiden lisäämisellä maahan voitaisiin vähentää eroosiota ja samalla ravinteiden huuhtoumista sekä parantaa maan vesitaloutta. Esimerkiksi paperiteollisuuden sivutuotteissa oleva ligniini voi sitoa hiiltä maassa biohiilen tavoin ja olla osana humusrakennetta

Tämä hankkeen tavoitteena on saada tietoa uusista, maahan lisättävistä aineista, joilla ylläpidetään ja parannetaan maan fyysisiä ominaisuuksia ja voidaan parantaa maan kemiallisia ja/tai biologisia ominaisuuksia tai toimintoja. Yleistavoitteena on turvata ympäristöystävällistä ja taloudellisesti kannattavaa kasvintuotantoa sekä tuottaa uutta tietoa ja toimintamalleja viljelymaiden kunnostamiseen.


2) Toteutus
Hankkeessa selvitetään Vapo Oy Clean Watersin kasvuturpeen ja luonnon humusvesien, Humuspehtoori Oy:n lignoselluloosan ja Soilfood Oy:n Combooster-lannoitusmallin soveltuvuutta kasvintuotannon tehostamiseen ja peltomaiden ravinteiden ja vedenpidätyskyvyn parantamiseen. Maanparannusaineiden vaikutusta tutkitaan pienimuotoisesti ja kenttäkoemittakaavassa Kuitian kartanon tilalla Paraisilla Varsinais- Suomessa sekä Luken kasvatuskaappitestauksena.

Koekenttä perustetaan maalajiltaan alueen tyypilliselle tuotantolohkolle. Ennen kenttäkokeen perustamista mitataan maanäytteistä orgaanisen aineksen pitoisuus, pH, ravinneanalyysi (totaalinen ja liukoinen) ja johtoluku sekä kationinvaihtokapasiteetti.
Kenttäkoe toteutetaan neljällä toistolla ja kenttäkokeen toteutusvaiheessa seurataan tuotantokasvien kehitystä ja otetaan kasvustonäytteitä ravinneanalyyseihin. Maanäytteistä otetaan vuosittain viljavuusnäytteet sekä orgaanisen aineksen pitoisuudet sekä keväällä että syksyllä. Näytteenotoilla seurataan liuennutta orgaanista hiiltä, kokonaisravinteita, fosfaatteja (myös suodatettu), tärkeimpiä alkali- ja maa-alkalimetalleja (K, Ca, Mg, Na) sekä tärkeimpiä metallit ja raskasmetalleja.

Ennen kenttäkokeiden perustamista tehdään esikoe kasvatuskaapissa, astiakokeena. Astiakokeella todennetaan maahan lisättävien maanparannusaineiden vaikutuksia käytettävään maa-ainekseen sekä kasvien kasvuun ja kehitykseen. Saatujen tulosten avulla varmennetaan kenttäkokeista saatavia tuloksia. Kasvatuskaappikoe on riskien hallintaa, sillä kenttätoteutuksessa mm. äärisääolosuhteet (rajut sateet, kuivuus) saattavat aiheuttaa virhemarginaalia toteutukseen.


3) Tuotokset
Hankkeen toimenpiteiden avulla pyritään pienentämään maatalouden valuma- ja ravinnekuormaa. Valtaosa kasvintuotannosta on Suomessa jo pitkään keskittynyt rannikkoalueille, joten maan rakenteen parantaminen näillä alueilla pienentää suoraan Itämereen päätyvää ravinnekuormaa Suomen Itämerisitoumuksen mukaisesti.



4) Vaikuttavuus ja käytäntöön vienti
Hankkeessa tähdätään maatalouden vesiensuojelun tehostamiseen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Kehitettävillä tuotteilla ja levitysmenetelmien testaamisella pyritään maan mururakenteen pitkäkestoiseen parantamiseen, joka mahdollistaa paremman sadontuottokyvyn ja vähentää valumaveteen päätyvää ravinnekuormaa maatalousalueilta. Ekologisen kestävyyden näkökulmasta pyritään estämään ympäristön tilan heikkenemistä sekä turvaamaan luonnon monimuotoisuutta.



5) Asiakkaat
Hankkeen kohderyhmänä ovat pelto- ja erikoiskasvituottajat. Hyödynsaajina ovat maa- ja elintarvikealan tuottajat ja jatkojalostajat sekä elinkeinoelämän kehittymistä tukevat eri toimijat. Hanke toteutetaan vuosina 2016-2017.