Siirry pääsisältöön

Nurmesta tulosta -tiedotushanke

Nurtu pääprojekti

1) Tausta ja tavoitteet

Nurmi on karjatilojen tärkein rehu. Vuonna 2014 Luke:n satotilastojen mukaan eteläpohjalaisilla tiloilla korjattiin säilörehua 786 miljoonaa kiloa ja lisäksi muita nurmia sekä viljoja säilörehuksi 51,4 miljoonaa kiloa. Tuorekiloina keskimääräinen säilörehun satotaso oli 15 420 kg, mikä kuiva-ainesadoksi muutettuna on 28 % kuiva-aineella alle 4500 kg/ha! Satotaso on tärkein yksittäinen tekijä tuotantokustannusten hallinnassa. NurmiArtturi-hankkeen (2011 -2014) tuloksina selvisi, että jos tila pystyy pudottamaan 10 senttiä säilörehun hintaa, se vastaa 5 senttiä tuotettua maitolitraa kohden. Tämä on sama kuin tuottajahinnan ero Suomen ja Euroopan välillä tällä hetkellä. Lihakiloa kohden tila sai 30 senttiä enemmän, kun säilörehun hinta putosi 10 senttiä.

Suurin peltoviljelyssä vaikuttava tekijä oli satotason vaihtelu niin tilojen kuin yksittäisen tilan lohkojen välillä. Suurimmillaan parhaimman ja heikomman lohkon välinen ero oli 4000 kg ka/ha/vuosi. Säilörehun muuttuvat kustannukset olivat alimmillaan 4,4 senttiä/kg ka ja korkeimmillaan 16,3 senttiä/kg ka. Hehtaaritasolla muuttuvat kustannukset vaihtelivat 200 eurosta 1024 euroon. Muuttuvat kustannukset ovat niitä tekijöitä, mihin viljelijä pystyy toimillaan parhaiten vaikuttamaan, joten tässä hankkeessa tuodaan esiin menestystekijöitä huippusatotuloksiin.

NurmiArtturi- hankkeessa ei tutkittu yksivuotisia rehukasveja, kuten esim. herne- ja härkäpapusäilörehuja. Tiedotustilaisuuksien palautteissa toivottiin lisää koulutuksia ja pellonpiennartilaisuuksia myös tämäntyyppisten kasvien viljelytekniikasta, korjuutavoista ja säilöntätuloksista. Uuden tukikauden myötä erilaisia nurmenkäyttömuotoja, kuten suojavyöhykkeet, on tullut käyttöön. Pysyvien nurmien säännöstö, ja kasvipeitteisyys- ym . ympäristökorvauksen ehdot aiheuttavat tuntuviakin muutoksia niin tuotetun rehun laatuun ja ruokinnallisiin arvoihin kuin jo pelkästään tilan viljelykiertoihin. Se vaikuttaa myös osaltaan karjanlannan ja täydennyslannoitteiden käyttöön eri kasveilla.

Teagasc on irlantilainen neuvonta- ja tutkimuslaitos, mikä keskittyy mm. maidontuotannon kannattavuuden parantamiseen nurmirehuja tehokkaasti hyödyntämällä. Teagasc illä on omaa nurmikoetoimintaa sekä havaintotila Ballyhaise Farm Pohjois-Irlannissa, missä tutkitaan mm. tehokkaan laiduntamisen haasteita. Irlanti on rehuntuotannon matalan kustannustason maa, joka maitokiintiöiden poistumisen myötä on erittäin runsaasti lisännyt tuotantoaan. Nurmesta Tulosta -hanke tuo näitä uusia ja erilaisia näkökulmia myös suomalaisten viljelijöiden tietoisuuteen.
Teagasc pyörittää tilojen välisiä keskusteluryhmiä, missä viljelijät tuovat tulokset eri osa-alueista teemoittain muiden viljelijöiden kommentoitavaksi. Tällaisilla bencmarking-ryhmillä pyritään löytämään parhaat käytännöt maidon- ja lihantuotannossa. Etelä-Pohjanmaalla pienryhmiä on saatu huonosti pyörimään, minkä vuoksi tällainen uusi katsantokanta piristää toimintaa kun päästään vertaamaan omaa tilaa kansainvälisesti ja etsimään heidän keinoin oman tilan kehityskohteita.
Teagasc –yhteistyö perustuu ProAgria Etelä-Pohjanmaan toimitusjohtaja Hannu Haapalan tekemään ko. järjestön laatujärjestelmän auditointityöhön.

Nurmien tehokasta ja kannattavaa tuotantoa edistetään tiedonvälityksen keinoin, mikä parantaa maito- ja lihatilojen kannattavuutta. Hankkeen tavoitteena on nurmirehua tuottavien tilojen tuottavuuden paraneminen:

1. Nurmien satotasot nousevat ja lohkokohtainen vaihtelu pienenee, NurmiArtturin tulos ± 4000 kg ka/ha, yli 10 000 kg ka-sato on mahdollista saavuttaa.
2. Kohonneiden satotasojen myötä ja tuotantopanosten järkevällä käytöllä muuttuvat kustannukset pienenevät, NurmiArtturin tulos 200 – 1024 euroa/ha.
3. Viljelijät tunnistavat nurmen tuotantokustannuksen eri tekijät ja pystyvät analysoimaan oman tilansa tuloksia siltä pohjalta.

2) Toteutus ja tuotokset

Hankkeen toimenpiteet pohjautuvat NurmiArtturi-hankkeen julkaisuun NurmiArtturi –Hävikit kuriiin ja säilörehun laadunvaihtelu hallintaan kesäkuu 2014. (Julkaisija NurmiArtturi-hanke 8.3.2011-30.6.2014. Kirjoittajat Anne Anttila, Markku Niskanen, Reetta Palva, Lea Puumala ja Sari Vallinhovi)

Tiedotustilaisuuksissa käydään läpi NurmiArtturi-hankkeen tuloksia sekä uusinta tutkimustietoa ja käytännön benchmarging-tietoa niin Suomesta kuin ulkomailtakin. Hankkeen toimijan ja TTS:n lisäksi käytetään luennoitsijoita LUKE:sta ja muista sidosryhmistä.

Tärkeimmistä aiheista taltioidaan videoklipit myöhemmin katsottavaksi. Linkit tallenteisiin laitetaan hankkeen nettisivuille ja facebookiin. Näin mahdollistetaan osallistuminen mahdollisimman laajalle joukolle.

Tiedotustilaisuudet koostuvat neljästä suuremmasta tilaisuudesta sekä tilakohteissa toteutettavista n. 20 lyhyemmestä tilaisuudesta.

Tässä hankkeessa säilörehun ja karkearehun tuotantoon vaikuttavista tekijöistä jaetaan tietoa nettisivujen, hankkeelle perustettavan facebook-ryhmän ja muun sosiaalisen median (esim. twitter) ja sähköpostin sekä Itua-, Teho- ym. lehtien kautta. Samalla herätetään kiinnostusta osallistua fyysisesti hankkeen tiedotustilaisuuksiin. Tiedotemateriaalia kerätään hankkeelle perustettaville nettisivuille sekä facebook-ryhmään. Ajantasaiset nettisivut ovat tarpeen, koska kaikki viljelijät eivät halua käyttää sosiaalista mediaa kuten facebookia.

NurmiArtturi-hankkeen materiaali oli vuoteen 2015 saakka katsottavissa MTT:n ja Valion ylläpitämiltä Artturi-nettisivuilta, jotka kuitenkin lopetettiin ylläpitäjien toimesta. NurmiArtturin vielä ajantasainen materiaali siirretään ProAgrian nettisivuilla oleville hankesivuille.

Hankkeen aikana työstetään NurmiArtturi-hankkeen aikana kerätyistä video- ja kuvamateriaaleista koosteita, joita esitellään tiedotustilaisuuksissa. Materiaalit ovat katsottavissa myös netistä hankesivuilta. Hankkeen vetäjän tehtävänä on etsiä uusinta tietoa hankkeen teemoihin liittyen niin koti- kuin ulkomailtakin pääasiassa sähköisen tiedonvälityksen kautta. Hankevetäjä ja hanketyöntekijät tutustuvat Irlannissa Teagascin pienryhmätoimintaan ja tutkimustuloksiin muutaman päivän ajan ja käyttävät näitä saatuja tietoja tilaisuuksien toteutukseen.

NurmiArtturi-hankkeessa saaduista tuloksista tiedotetaan tiiviiden tietokorttien muotoisina julkaisuina, jotka tallennetaan hankkeen nettisivuille.

Jokaisen tietokortti julkaistaan tietoiskumuodossa webexillä. Webex-tilaisuudet ovat kaikille avoimia tilaisuuksia ja kestävät enintään 45 minuuttia. Nämä tilaisuudet pidetään suunnitelmallisesti tiettynä päivänä samaan kellonaikaan, jolloin viljelijöillä on helppo osallistua. Webexit ovat myös katsottavissa jälkikäteen hankesivuilla olevasta linkistä. Tietokortteja voidaan jakaa monisteena hankkeen tiedotustilaisuuksissa ja näyttelyiden yhteydessä.


4) Vaikuttavuus käytäntöön vienti ja asiakkaat

Hankealueena on Etelä-Pohjanmaan maakunta. Kohderyhmänä ja hyödynsaajina ovat kaikki alueen nurmiviljelytilat, neuvonnan ja tutkimuksen asiantuntijat, oppilaitokset ja kunnat. Tiedotus on avointa ja tiedotustilaisuudet ovat avoimia. Nurmentuotantoon läheisesti liittyvät sidosryhmät otetaan mukaan tilaisuuksien suunnitteluun tarpeen mukaan. Nurmen osuus kotieläinten ruokinnassa on tuotantovaiheesta riippuen 40 – 100 %, joten mainitun kohderyhmän valinta on perusteltua. Sähköinen viestintä on lisääntynyt voimakkaasti, jolloin uusin tieto on helposti siirrettävissä eteenpäin. Informaatiotulva on kuitenkin valtava, joten on tarpeellista koota tärkeimmät asiat yhteen, niin neuvonnan, koulutuksen kuin muidenkin karjatilojen kanssa toimivien sidosryhmien kannalta keskeiseen , puolueettomaan paikkaan.