Suomen normilanta

Normilanta Suomen normilanta

Alkamispäivä

01.01.2014

Päättymispäivä

15.04.2016

Tiivistelmä

Lannan ominaisuuksien tunteminen on lannan ravinteiden ja energiasisällön tehokkaamman hyödyntämisen sekä lannan ympäristövaikutusten vähentämisen kannalta tärkeää. Lantojen ominaisuudet eri eläimillä ja eri lantatyypeillä voidaan määrittää näytteenotolla ja analytiikalla tai laskennallisesti eläinten ruokinnasta ja erityksestä sekä eläinsuojan ratkaisuista lähtien. Suomessa tiedot lannan ominaisuuksista perustuvat lantanäytteistä määritettyihin lanta-analyyseihin. Lannan lannoitekäyttö voi perustua tilakohtaisiin analyysituloksiin tai ns. lannan ravinnesisällön taulukkoarvoihin. Myös taulukkoarvot perustuvat analyysituloksiin. Lantanäytteenottoon ja jossain määrin myös analyysimenetelmiin sisältyy kuitenkin huomattavia epävarmuuksia. Lisäksi EU-tasolla on havaittu jatkuvaa vaihtelua komissiolle eri tarkoituksissa toimitetuissa lantatiedoissa kaikissa jäsenmaissa. Suomessakin pohditaan mahdollisuutta siirtyä laskennalliseen lantatietojärjestelmään (ns. normilanta), jossa lähtötietona käytetään eläinten ruokintaa ja eritystä. Lisäksi huomioidaan mm. eläinsuojien tyypit, käytetyt kuivikkeet, lantatyypit, lantaan johdettavat vedet ja lannasta haihtuvat typpi- ja hiiliyhdisteet. Lannan ominaisuustiedot lasketaan suoraan eläimestä ulos tulevalle, eläinsuojasta poistuvalle ja/tai varastoidulle lannalle. Lannoitekäytössä käytetään varastoinnin jälkeisen lannan ominaisuustietoja. Normilantajärjestelmä on yksiselitteinen, tieteeseen perustuva menetelmä ohjata sekä lannan käsittelyä että sen lannoitekäyttöä. Järjestelmä takaa tilojen yhtenäisen kohtelun ja helpottaa lannan käytön politiikkaohjausta ja viranomaisseurantaa. Järjestelmän luominen ja ylläpito varmistaa myös selkeät lähtötiedot kaikelle Suomen lantoihin liittyvälle tutkimus- ja kehitystoiminnalle.

SUOMEN NORMILANTA -hankkeen välitön tavoite on tuottaa viljelijöille laskennalliset lannan ominaisuustiedot, joiden pohjalta lannoitus lannalla suunnitellaan. Samoja tietoja käytetään lannan ominaisuustietoina lannoitusohjeita ja -määräyksiä annettaessa. Normilantatietoa hyödynnetään myös kaikessa lannan käytön politiikkaohjauksessa ja kehittämisessä sekä tutkimus- ja kehitystoiminnassa niin tutkimuslaitoksissa kuin yrityksissä. Hankkeen konkreettinen tulos on säännöllisesti päivitettävä laskentajärjestelmä, jolla normilanta-arvot tuotetaan, päivityksessä tarvittava toimintarutiini vastuutahoineen ja toimenpiteiden dokumentointi.

Hankkeen toteuttavat Luke ja SYKE yhteistyössä laajan sidosryhmäverkoston kanssa. Hanke saa rahoitusta ympäristöministeriön Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskevasta ohjelmasta: www.ym.fi/ravinteidenkierratys

Tavoitteet, vaikuttavuus ja hyödyt

Suomessa tiedot lannan ominaisuuksista perustuvat lanta-analyyseihin (tilataso, taulukkoarvot; VNa 1250/2014). Lantanäytteisiin ja analytiikkaan sisältyy kuitenkin epävarmuuksia eikä siitä saatua tietoa kaikkialla voida käyttää.

Tästä syystä Luke ja SYKE loivat laskennallisen lantatietojärjestelmän, Suomen normilanta. Se laskee 74 eläinluokassa eläinten erittämän sonnan ja virtsan määrän ja ominaisuudet sekä eri lantatyyppien määrän ja ominaisuudet eläinsuojan jälkeen ja varastoinnin jälkeen.

Normilanta on yksiselitteinen, tieteeseen perustuva menetelmä ohjata ja toteuttaa sekä lannan käsittelyä että sen lannoitekäyttöä. Järjestelmän luominen ja ylläpito varmistaa myös selkeät lähtötiedot kaikelle Suomen lantoihin liittyvälle tutkimus- ja kehitystoiminnalle.

Normilantajärjestelmän dokumentaatio ja ensimmäiset tulokset julkaistiin kesällä 2017 (Luke Raportit 46-48/2017). Kehitystyö jatkuu edelleen.