Siirry pääsisältöön

Nautakarjanavetoista syntyvät ammoniakkipäästöt ja hajukuorma

NavettaPäästö Nautakarjanaveto

Maatalouden kaasumaisten päästöjen laskennasta ja raportoinnista vastaavat Suomessa Luonnonvarakeskus (Luke) ja Suomen ympäristökeskus (SYKE). Sen sijaan erityisesti kotieläintaloudessa muodostuvien hajupäästöjen arviointiin ei Suomessa ole toimivia työkaluja eikä vastuutahoa. Maataloudesta peräisin olevaa ammoniakkipäästöjen määrää mallinnetaan pääosin ulkomaiseen päästötietoon perustuen. Jotta mallin luotettavuutta voitaisiin parantaa, tarvitaan riittävä määrä kotimaista, erilaisista käytännön olosuhteista kerättyä päästötietoa. Kotieläintaloudesta aiheutuvat hajut ovat yleisin paikallista naapuruussuhdehaittaa ja täten valituksia aiheuttava päästö. Tämä vuoksi eläinsuojien ympäristölupamenettelyssä hajupäästöjen merkitys korostuu, vaikka työkalut hajujen arviointiin ovat tällä hetkellä hyvin rajalliset. Ympäristöministeriön asettama Eläinsuojatyöryhmä ehdottaa juuri valmistuneessa mietinnössään, että eri eläinlajeista ja erikokoisista eläinsuojista erilaisilla alueilla aiheutuvia hajuhaittoja selvitetään erillisillä tutkimuksilla. Kattavien hajututkimusten toteuttaminen ja niiden perusteella tehtävä vähimmäisetäisyyksien päivittäminen ovat edellytyksiä mietinnössä esitetylle eläinsuojien siirtymiselle luvanvaraisuudesta rekisteröintimenettelyyn. Hanke jatkaa SYKEn ja MTT:n pitkää yhteistyötä kotieläintalouden ympäristöasioiden kehittämisessä sekä MTT:n ja Agrinnotechin yhteistyötä hajukuorman ja sen leviämisen mittaamisessa. Hankkeessa hyödynnetään viimevuosina tehtyjä ja tekeillä olevia useita lantaan, sen käsittelyyn ja varastointiin liittyviä hankkeita. Ympäristöministeriön rahoituksella on v. 2014 lopulla alkamassa esiselvityshanke, jolla selvitetään valittujen hajukerrointen laskentatavat ja käyttö eläinsuojien ympäristöluvituksessa. Hankkeen tavoitteena on täsmentää ammoniakkipäästömallia ja hajunleviämismallia keräämällä tietoa nautakarjarakennusten ja lantavarastojen tuottamista päästöistä käytännön olosuhteissa tehtävillä mittauksilla. Lisäksi olosuhteiden (lämpötila, suhteellinen kosteus) vaikutusta lannan varastoinnin ammoniakkipäästöihin täsmennetään kontrolloiduissa olosuhteissa tehtävillä mittauksilla. Hankkeessa mitataan erilaisista nautakarjarakennuksista, sekä lypsylehmänavetoista että nauta- ja emolehmäkasvattamoista ja lantavarastoista syntyviä päästöjä. Mittauksia tehdään 10 kohteesta, noin 1 viikon mittausjaksoissa eri vuodenaikoina vaihtelun selvittämiseksi. Mittauksissa käytetään loggerityyppisiä tallentavia mittalaitteita ja hajun osalta kenttäolosuhteisiin soveltuvaa olfaktometriä. Lisäksi lannan varastoinnin ammoniakkipäästöjä mitataan kontrolloiduissa olosuhteissa Luken säähuoneessa, jolloin erilailla käsiteltyjen lantojen erot voidaan selvittää. Hanke toteutetaan Luonnonvarakeskuksen, Suomen ympäristökeskuksen ja Agrinnotechin yhteistyönä. Hanketta koordinoi Luke. Luke ja Agrinnotech vastaavat mittausjärjestelmien suunnittelusta, mittausten toteutuksesta ja hajumallin soveltamista. Syke osallistuu ammoniakkimittausten suunnitteluun. Hankepartnerit vastaavat yhdessä tulosten analysoinnista ja raportoinnista. Hankkeen tuloksia voidaan suoraan hyödyntää maatalouden kaasumaisten päästöjen laskennassa. Tulokset integroidaan Luken ja SYKEn yhteisiin päästölaskentajärjestelmiin ja ne dokumentoidaan kansainvälisten päästölaskentaohjeistusten mukaisesti. Lisäksi tulokset tulevat osaksi Luken ja SYKEn luomaa normilantalaskentajärjestelmää.Hankkeen tuloksena syntyy myös työkaluja, joilla uudesta tai laajentavasta eläinsuojasta aiheutuvia päästöjä arvioidaan arvioida eläinmäärän ja mahdollisesti myös käytettävän tuotantoteknologian funktiona.