Siirry pääsisältöön

Kohti teollisia symbiooseja valkuaisaine- ja ravintolisätuotannossa - Puu- ja panimoteollisuuden sivuvirtojen hyödyntäminen

MallasSieni

Suomen nykyinen valkuaisomavaraisuus on alle 20 prosenttia. Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen tuottamien skenaarioiden mukaan omavaraisuusasteen tavoitteeksi on asetettu 60 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteeseen pyritään sekä sosioekonomisesti että ekologisesti kestävien terveellisten lihaa korvaavien valkuaisainelähteiden kautta. Lihaa korvaavien proteiinilähteiden kasvua tukee myös niiden kasvanut kysyntä kuluttajien keskuudessa – tämä on nostanut uusia tuotteita kuten Nyhtökaura, Härkis, Quorn sekä syötävät hyönteiset. Kysyntä on näkynyt myös pelloilla; härkäpavun viljelypinta-ala on kasvanut viime vuosina nopeaan tahtiin.

Sekä puu- että panimoteollisuusalat tuottavat merkittäviä määriä sivuvirtoja jotka tapauskohtaisesti joko hyödynnetään tai päätyvät jätteeksi. Molempien näiden teollisuusalojen sivuvirrat ovat hyödynnettävissä täysin valkuaisainetuotannossa joko syötävien ruokasienten tai mykoproteiinien tuotannossa. Hyvänä esimerkkinä sivuvirtojen hyödyntämisestä on Kiinan sieniteollisuus joka on keskittynyt täysin sivuvirtojen alkulähteille, puuteollisuuslaitosten läheisyyteen jossa ne hyödyntävän puru- ja hakevirrat sientenkasvatusalustoina. Tämä on yksi tekijöistä joka on mahdollistanut Kiinan kasvun maailman suurimmaksi siententuottajaksi.

MushBrew - hankkeen tähtäimenä on tuottaa kiertotalouteen perustuvia elintarviketuotantojärjestelmiä, jotka vaativat vähäisiä maa- ja vesivaroja nykyiseen valkuaisainetuotantoon verrattuna ja viedä käytäntöön kansallisia valkuaisaineomavaraisuudelle asetettuja tavoitteita. Tämä hanke on esiselvityshanke joka tuottaa tiekartan Pohjois-Karjalan, Etelä-Savon ja Pohjois-Savon alueilla toimivien puu- ja panimoteollisuuden sivuvirtojen hyödyntämiseksi valkuaisainetuotannossa.

Hanketta rahoittaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma. Hankkeen nettokustannukset ovat 80 898 euroa, josta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman ja valtion rahoitus 100 prosenttia. Tuen on myöntänyt Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Etelä-Savon ELY-keskukset.