Maanomistajuus ja tulevaisuus

MAATU

Alkamispäivä

01.06.2016

Päättymispäivä

31.12.2016

Tiivistelmä





1) Tausta ja tavoitteet


Valtaosa biomassan tuotannossa olevasta maasta on yksityisomistuksessa, osin yksilöiden ja perheiden tai perheen kaltaisten yhtymien ja perikuntien hallussa. Ranta-alueiden maanomistajat ovat useimmiten vesialueiden omistajia. Vesien käyttöä, kuten kalastusta, koskevat päätökset tehdään yleensä kollektiivisesti osakaskunnissa. Maanomistuksen muutoksessa päätrendejä ovat olleet omistuksen rakenteen sekä arvojen ja tavoitteiden muutokset. Rakenteellisista muutoksista tärkeimpiä ovat olleet maaomistuksen polarisaatio, pirstoutuminen ja suuruusrationalisointi, ammatillinen eriytyminen, omistajien ikääntyminen ja kaupungistuminen. Näillä muutoksilla on suuria vaikutuksia biotalouteen, ruoan ja raakapuun tuotantoon mutta tulevaisuudessa entistä enemmän ekosysteemipalvelujen tuotantoon (maisema, virkistys, luonnonsuojelu, hiilen sidonta, pohjavesi). Moottorina rakennemuutoksen taustalla on perimysjärjestelmä. Esimerkiksi metsä vaihtaa 85 prosentissa omistajanvaihdoksia omistajaa perintönä, lahjoituksena tai sukulaiskaupoin tai näiden yhdistelmänä ja vain 15 % tiloista on hankittu vapailta markkinoilta (Hänninen ym. 2011). Mitään mekanismia tai rajoitteita ei toistaiseksi ole olemassa metsämaan pirstoutumisen ehkäisemiseksi.

Rakennekehitys voi johtaa epäedulliseen kiinteistörakenteeseen. Sitä on perinteisesti pyritty korjaamaan tilusjärjestelyjen avulla. Nykyiset keinot eivät useinkaan riitä ja uutena näkökulmana voidaan tuoda esiin pellon ja metsän vaihdettavuus, nk. maapankkiajattelu. Tilakoon rationalisointiin on maataloudessa pyritty pellonvuokrauksen avulla ja metsämaankin vuokrauksen vaihtoehtoja tutkitaan parhaillaan. Suuruusrationalisoinnin keinona on maataloudessa perinteisesti ollut osuustoiminta ja metsätaloudessa eräällä tavalla metsänhoitoyhdistysten toiminta. Yhteismetsälain muutos 2000-luvun alussa on helpottanut yhteismetsien muodostamista. Metsätalouden suuruusrationalisointia edistää myös institutionaalisten sijoittajien ilmaantuminen metsämaamarkkinoille.

Kaupallinen marjastus ja sienestys jokamiehenoikeutta hyödyntäen on johtanut konflikteihin maanomistajien kanssa. Uusien tuotteiden ja palvelujen, kuten luontomatkailu ja ekosysteemipalvelut, tuottaminen voi myös johtaa hankaliin määrittelyihin omistusoikeuksista. Psykologinen omistajuus esimerkiksi tuttuun maisemaan on niin ikään tärkeä omistajuusnäkökulma juridisen omistajuuden lisäksi (Lähdesmäki ja Matilainen 2014)

Myös kalavesien omistajakunta on muuttunut maanomistajuuden muutosten myötä. Omistus on pirstoutunut ja päätöksenteko osakaskunnissa on polarisoitunut, toisaalta edustettuna ovat vakinaisesti paikkakunnalla asuvat ja toisaalta vapaa-ajanasukkaat. Tämä muutos heijastuu osin myös konflikteina harrastajakalastajien ja ammattikalastajien kalastusoikeuksista sekä omistajan valtaoikeuksista. Kalavesien pirstoutumisen aiheuttamia ongelmia on paikoin lievennetty yhdistämistoimituksilla. Myös kalankasvatukseen tarvitaan kalavedenomistajan lupa. Ympäristölupamenettely on elinkeinon tulevaisuuden kannalta tosin tärkeämpi kysymys. Teknologia on kuitenkin kehittynyt ympäristöystävällisempään suuntaan. Aikaisemmin osa kesäasukkaista on vastustanut kalankasvatusta omalla lähialueellaan, mihin vaikuttaa myös mökiltä avautuvan maiseman psykologinen omistajuus. Kalankasvatuksen sijainninohjauksen avulla maanomistajien intressit tulevat paremmin otetuksi huomioon.

Maanomistajuuden polarisaatio on nähtävissä myös metsästyksessä: jännitteitä syntyy maanomistajien, paikallisten metsästäjien ja metsästysmatkailun kautta muualta tulevien metsästäjien välille (Soini ym. 2016).

Hankkeen päätavoitteena on tuottaa kaksi katsausta. Ne tuovat esiin ja integroivat Luken osaamista sekä maatalousmaan, metsämaan että vesialueiden omistuksessa. Ensimmäisessä katsauksessa kartoitetaan maanomistajiin liittyvää tietoa sisältävät ja myös mahdollisten kyselyjen perusjoukkona toimivat rekisterit. Toisessa katsauksessa tarkastellaan maanomistuksen muutostrendejä.


2) Toteutus, tuotokset ja käytäntöön vienti

Tekninen, rekisterejä käsittelevä raportti on Luken sisäinen ja julkaistaan Luken intrassa. Se laaditaan yhteistyössä eri rekisterinpitäjien kanssa. Kartoitettavia rekisterejä ovat mm. Maanmittauslaitoksen Suomen metsäkeskuksen ja Maaseutuviraston rekisterit, Tilastokeskuksen väestörekisteri ja Verohallinnon rekisterit. Katsauksessa selvitetään eri rekistereistä saatavat tiedot ja niiden saatavuus tutkimuskäyttöön.
Raportin alustava työnjako on seuraava:


Metsänomistuksen rekisteritiedot: Harri Hänninen, Jussi Leppänen
Maatalousmaan omistuksen rekisteritiedot: Sami Myyrä
Vesistöjen omistus: Jari Setälä, Pekka Salmi, N.N, kiinteistörekisteritiedot

Toinen trendejä käsittelevä raportti on julkinen ja pamfletti –tyyppinen tulevaisuutta luotaileva katsaus, joka nostaa esiin tärkeitä tutkimuskysymyksiä ja Luken tutkimuspotentiaalia maanomistuksen aihepiirissä. Kussakin teemassa kuvataan lyhyesti ilmiön nykytilanne, tähänastiset tutkimustulokset ja tulevaisuuden tutkimustarpeet. Maanomistuksen muutostrendit- raportin työnjako on seuraava:

Maanomistuksen polarisaatio ja sukupolvenvaihdokset: Sami Myyrä, Harri Hänninen, Jussi Leppänen
Maanomistuksen rakenne: Harri Hänninen, Heimo Karppinen, Sami Myyrä
Maanomistajien arvot, tavoitteet ja niiden muutos: Heimo Karppinen, Eija Pouta
Määrittelemättömät omistusoikeudet, omistajuus ja valta: Eija Pouta, Pekka Salmi, Jari Setälä
Psykologinen omistajuus: Annukka Vainio
Tilusjärjestelyt: Pasi Rikkonen, Sami Myyrä, Harri Hänninen, Jussi Leppänen
Pellon ja metsän vuokraus: Teppo Hujala, Esa-Jussi Viitala, Sami Myyrä, Sami Ovaska
Osuustoiminta, yhteisomistus, yhteishallinta sekä institutionaalinen omistus: Esa-Jussi Viitala, Olli Niskanen, Pekka Salmi
Metsästysoikeudet: Jani Pellikka

Muutostrendikatsauksen perusteella laaditaan myös tiivis policy brief-tyylinen esitys. Lisäksi tuotetaan Luken internetsivuille englanninkielinen Tietoa luonnonvaroista –kokonaisuus, jonka avulla markkinoidaan aihealuetta mahdollisille kansainvälisille partnereille. Hankkeen mahdollisia tuotoksia ovat myös rahoitushakemukset. Horisontti-hankkeissa on syyskuun alussa toinen kierros, esim. Farming for Tomorrow. Lisäksi Suomen Akatemian Biofuture 2025-hakuun on aihepiiristä lähetetty aiehakemus otsikolla ”Landowners: Pioneers of bioeconomy (LAPIO)”. Vuoden 2017 alkupuolella järjestetään seminaari/infotilaisuus ja julkisen Maanomistuksen muutostrendit -raportin valmistuttua laaditaan lehdistötiedote.

3. Asiakkaat

Rekisterikatsaus on tarkoitettu Luken tutkijoiden käyttöön. Kansainvälinen tiedeyhteisö voi hyödyntää englanninkielistä Tietoa luonnonvaroista –kokonaisuutta. Muutostrendejä käsittelevä katsaus sekä policy brief tarjoavat hyödyllistä tietoa maanomistukseen liittyvän politiikan päätöksentekijöille ja muille sidosryhmille.

Kirjallisuus

Hänninen, H., Karppinen, H. & Leppänen, J. 2011. Suomalainen metsänomistaja 2010. Metlan työraportteja 208. 94 s.
Lähdesmäki, M. & Matilainen, A. 2013. Born to be a forest owner? An empirical study of the aspects of psychological ownership in the context of inherited forests in Finland. Scandinavian Journal of Forest Research. 29(2): 101-110.
Soini, K., Pellikka, J. & Hiedanpää, J. 2016. Metsästys ja moraalitalous. Maaseudun uusi aika 1/2016. s.5-20.