Karjalan rajajoet ENPI

LieToLoHi

Alkamispäivä

01.01.2013

Päättymispäivä

31.01.2015

Tiivistelmä

Useimmat Suomen ja Venäjän rajan ylittävät joet ovat tai ovat olleet lohi- ja taimenjokia. Kaikissa niissä lohi- ja taimenkannat ovat jokien patoamisen ja salakalastuksen takia varsin huonossa tilassa. Joet ovat muuten melko luonnontilaisia: veden laatu on ainakin tyydyttävä ja lohikalojen lisääntymiseen sopivia koski- ja virta-alueita runsaasti. Nousuesteet poistamalla ja muilla hoito- ja suojelutoimenpiteillä jokien lohi- ja taimentuotanto on mahdollista elvyttää. Suomalais-venäläisessä LieToLoHi-hankkeessa laadittiin ja julkaistiin konkreettiset toimenpide-ehdotukset lohikalakantojen elvyttämiseksi kolmessa rajajoessa, Venäjältä Suomen puolelle Saimaaseen virtaavassa Lieksanjoessa, Suomesta Laatokkaan laskevissa Tohmajoessa ja Hiitolanjoessa sekä Äänisjärven entisessä lohijoessa Lososinkassa, jonka lohikannan Petroskoin tykkitehtaiden takia rakennetut padot yli 300 vuotta sitten tuhosivat. Hankkeessa tutkittiin suomalais-venäläisenä yhteistyönä kaikkien neljän joen tila lohikalojen kannalta: selvitettiin niiden lohikalakantojen nykytila, potentiaaliset kutu- ja poikastuotantoalueet sekä nousuesteet ja muut mahdolliset haittatekijät. Näiden tietojen pohjalta laadittiin kuhunkin jokeen suositukset tehtävistä toimenpiteistä, tärkeimpänä nousuesteiden poistamisen kunnostustoimin ja kalatieratkaisujen avulla. Lohikalojen elvyttämisen sosioekonominen merkitys selvitettiin. Hankkeessa suomalaista kalatieosaamista jaettiin venäläisille ottamalla venäläisiä asiantuntijoita mukaan toteutettavien luonnonmukaisten kalateiden suunnitteluun ja toteuttamiseen. Hankkeen tarkoituksena oli rakentaa tiettävästi Venäjän ensimmäiset luonnonmukaiset kalatiet. Kalatiet saatiin suunnitelluksi, mutta venäläisen alihankkian pettämisen takia ei rakentamiseen valitettavasti ehditty ryhtyä projektin aikana ja toteutus edellyttää uuden rahoituksen saamista. Venäläisasiantuntijoiden hankkeessa saamaa osaamista on kuitenkin mahdollista hyödyntää Karjalan ja sen lähialueiden muilla joilla. Hanke erittäin merkittävä, koska se kirjasi ensimmäiset konkreettiset toimenpide-esitykset Laatokan ja Äänisen tällä hetkellä kriittisessä tilassa olevien lohikantojen elvyttämiseksi. Lohikantojen elvyttäminen luo virkistys- ja matkailukalastuksen kautta edellytyksiä myös merkittävälle taloudelliselle toiminnalle.