Jätteiden lajittelussa syntyvien jätejakeiden materiaalitehokkaan hyödyntämisen edistäminen

LAJIJÄTE

Alkamispäivä

01.04.2015

Päättymispäivä

31.12.2016

Tiivistelmä

Tässä hankkeessa pyritään mm. edistämään ja kehittämään erityisesti Oulun uudessa jätteiden lajittelun malliesimerkkilaitoksessa käsitellystä kipsilevyjätteestä saatavan
kipsisakan (kaliumsulfaatti) ja toisaalta jätemuovijakeen uusia materiaali- ja kustannustehokasta hyödyntämistä. Kipsisakan hyödyntäminen maassamme on vasta
alkamassa.
Suomessa suuri osa kipsilevyjätteestä menee kaatopaikoille. Valtakunnallisen jätesuunnitelman ja alueellisen jätesuunnitelman tavoitteena on lisätä rakennusjätteiden
hyödyntämistä. EU:n asettama rakennusjätteiden kierrätystavoite on 70 % vuoteen 2020 mennessä.Täten kipsilevyn ja siitä saatavan kipsisakan hyödyntämissovellutusten
tutkimus ja kehittäminen on tällä hetkellä erittäin tärkeää, sillä tälle jäteveron alaiselle jätejakeelle ei toistaiseksi ole olemassa maassamme selkeää liiketoimintaa, vaikka
vuoden 2016 alusta alkaen sitä kuten muutakaan biohajoavaa materiaalia ei saa viedä kaatopaikoille. Myöskään tämän sinänsä halvan materiaalin kuljettaminen pitkiä
matkoja pelkän jäteveron vuoksi ei ole ekologisesti mielekästä, vaan kipsilevyn hyödyntämiselle on kehitettävä paikallisia ratkaisuja – tässä tapauksessa nimenomaan
Oulun seudulle.
Luonnonvarakeskus hankkeen osatoteuttajana kipsisakan hyödyntämimisen, kuten maanparannus- ja kuohkeutusaineena, tutkimuksessa ja arvioinnissa on ensisijaisen
tärkeä. Luonnonvarakeskuksella on sekä tietotaitoa että tutkimuslaitteistot/tilat ja mahdollisuudet käytännönkokeiden suorittamiseen kipsisakan hyödyntämisen osalta.
Mitkä ovat hankkeet konkreettiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi? Mitä tuloksia hankkeella saadaan aikaan?
Kipsilevy-/sakka -tutkimuksen toimenpiteet pääpiirteittään ovat 1) kipsilevyn/sakan eri ainesosien selvitys, 2) kipsilevyjätteen käsittely jatkotutkimusta varten, 3) kipsisakkabiotuhkaseoksen
ja kipsisakka-nollakuitu-biotuhkaseoksen valmistaminen ja karakterisointi (mm. ravinnekoostumus ja haitalliset metallit voidaan määrittää pääasiassa
LUKE/Rovaniemi laboratoriossa) ja 4) valmistettujen seosmateriaalien vaikutuksen arviointi maaperän ominaisuuksiin ja taimien kasvuun ”ämpärikokeiden” ja mahdollisten
kenttäkokeiden avulla (vastuu LUKE).
Kipsilevyjätteen tutkimuksella mahdollisesti kehiteltävä ekologinen tuote voi samanaikaisesti toimia lannoitteena, kalkitusaineena sekä maanparannus- ja
kuohkeutusaineena. Mikäli käytettävä tuhka on sopivasti valittu, voi näin valmistettu maankuohkeutustuote olla globaalisti kiinnostava Cleantech-innovaatio. Tietämämme
mukaan tällaisia tuotteita ei tällä hetkellä ole markkinoilla saatavilla.