1) Tausta ja tavoitteet Tenojoen vesistön lohikantojen hoidossa on siirrytty sivujokikohtaisten kutukantatavoitteiden käyttöön kansainvälisten suositusten mukaisesti. Menetelmän tarkoituksena on varmistaa lohikantojen hyvä tila sekä parantaa kantojen tilaa niissä vesistönosissa, joissa esiintyy ongelmia. Kutukantatavoitteiden asettamisen jälkeen on seurattava tavoitteiden täyttymistä. Tämä edellyttää monipuolisen seurantatiedon hankkimista ja erilaisten tietojen (mm. nousukalalaskennat, saalistiedot) yhdistämistä. Tämän hankkeen päätavoitteena on kehittää toimintamalli, jolla kutukantatavoitteiden täyttymistä voidaan seurata Suomen puoleisissa sivujoissa mahdollisimman tehokkaasti ja luotettavasti. Lisäksi hankkeessa hyödynnetään tietyistä sivujoista saatujen seurantatietojen siirtämistä dataköyhiin sivujokiin.
2) Toteutus Hanke toteutetaan vuosina 2016-2018. Hankkeessa seurataan 2-3 merkittävimpään Suomen puolen sivujokeen nousevia lohimääriä video- ja kaikuluotausseurannoin sekä kehitetään ko. jokien saalistilastointia luotettavien kutukantatietojen saamiseksi. Lisäksi hyödynnetään muiden Tenojoella käynnissä olevien hankkeiden (mm. ISAMA-hanke) tuottamia tietoja lohikantojen hoidon kehittämiseksi.
3) Tuotokset Hanke tuottaa tehokkaan toimintamallin ja -järjestelmän Tenojoen lohikantojen hoitoon ja kutukantatavoitteiden täyttymisen arviointiin.
4) Vaikuttavuus ja käytäntöön vienti Hankkeen tuotoksilla on merkittävä vaikutus Tenojoen lohikantojen hoitoon seuraavien 10-15 vuoden aikana. Kehitetty toimintamalli on helppo viedä käytäntöön. Saalitastoinnin osalta tulosten käytäntöön viennillä on onnistuessaan merkittävä vähentävä vaikutus saalistilastointiin käytettävään työaikaan ja siten Luken kustannustasoon.
5) Asiakkaat Hankkeen asiakkaita ovat suomalais-norjalainen Tenojoen hoitotyöryhmä, suomalais-norjalainen Tenojoen seuranta- ja tutkimusryhmä, MMM, Teno-Inarijokivarren osakaskunnat, Metsähallitus, Lapin ELY-keskus sekä norjalaiset yhteistyökumppanit