Kotieläintila kaupungin ja maaseudun vaihettumisvyöhykkeellä

Kotieläinsopu

Alkamispäivä

01.06.2012

Päättymispäivä

31.03.2016

Tiivistelmä

Maatilat ovat aikaisemmin sijainneet maaseudulla selvästi erillään taaja-asutuksesta. Kaupunkien laajentuminen on saanut aikaan sen, että taaja-asutus siirtyy yhä lähemmäksi maatiloja. Syntyy vaihettumisvyöhykkeitä, joilla maatilat, kaupunkimainen taaja-asutus ja virkistyskäyttö etsivät omaa tilaansa ja tapaa sopia yhteen. Ongelmia syntyy, kun vaihettumisvyöhykkeellä sijaitseva kotieläintila haluaa laajentaa tai muuttaa toimintaansa. Jotta paikalla ensin olleen maatilan olisi mahdollista jatkaa toimintaansa ja pysyä kannattavana, tulisi olla laskentamalleja, joilla voidaan osoittaa, että tiettyä kehittynyttä ympäristötekniikkaa käyttäen haitat naapurustolle muodostuvat sallittua rajaa pienemmiksi. Tällöin jo luvanhakuvaiheessa kotieläintila voisi tehdä tarvittavat laskelmat ja ikäviltä välejä kiristäviltä konfliktitilanteilta vältyttäisiin. Toinen ongelmatilanne syntyy kotieläintilan kannalta silloin, kun asutusta halutaan tuoda liian lähelle. Tällöin maatilan ympärille esim. tartuntavaaran/tautisuojauksen takia tarvittava suojavyöhyke voi supistua liian pieneksi. Myös maatilan laajentumissuunnitelmat voivat estyä asutuksen paineessa. Kyse on siis maankäytön ekonomiaan ja ympäristöpoliittisten ristiriitojen sovitteluun liittyvästä ongelmanasettelusta, johon voidaan löytää ratkaisuja vuorovaikutusta ja tietoisuutta lisäämällä. Hankkeen tavoitteena on etsiä sellaisia kehittyneitä ympäristötekniikoita, joita hyödyntämällä kotieläintila voi toimia kannattavasti ja laajentaa toimintaansa kaupunkien vaihettumisvyöhykkeellä (maaseutumaisen ja kaupunkimaisen asutuksen rajalla) ilman, että naapureiden asumisviihtyvyys ja alueen virkistyskäyttömahdollisuudet heikentyvät. Tavoitteena on myös kehittää laskentamalleja, joilla näiden tekniikoiden vaikutus voidaan simuloida etukäteen. Malleja käyttäen lasketaan yleisimpien tapausten mukaiset esimerkit, joista nähdään tekniikoiden käyttökelpoisuus kussakin tilanteessa. Hankkeessa hyödynnetään muissa tutkimuksissa ja selvityksissä sekä erilaisten ympäristötekniikoiden testauksissa kertynyt tieto ja mittausdata erityisesti hajuhaittaan liittyen. Niiden perusteella kehitetään simulointimallit, joilla tehdään laskelmia erilaisiin vaihettumisvyöhykkeen tilanteisiin kotieläintilan kannalta. Simuloinnin avulla voidaan tutkia maatalouden ilmiöiden ominaisuuksia monipuolisesti ja kustannustehokkaasti. Hankkeessa käytettäviä lähestymistapoja ovat: • Miten kotieläintila voisi kehittyneen ympäristötekniikan avulla kasvaa nykyisessä paikassaan kaupungin kupeessa. Hajun muodostuksen pieneneminen eläinyksikköä kohti antaa mahdollisuuden rakentaa samalla hajukuormalla isomman yksikön. Tämä on kotieläintilan kannalta ratkaisevaa, koska kannattavuus useimmiten edellyttää nykyistä suurempia yksiköitä. • Uuden kotieläintilan ympäristöluvassa voidaan edellyttää hajua vähentävän tekniikan käyttöönottoa vaihtoehtona kotieläinrakennuksen sijoittamiselle etäämmälle asutuksesta. • Olemassa olevan tilanhajukuormaa pienennetään ja asutus voi tulla lähemmäksi.