Glyfosaatin ympäristökuormituksen vähentäminen

GlyFos II

Alkamispäivä

01.01.2016

Päättymispäivä

31.03.2019

Tiivistelmä

Keväällä 2016 alkanut hanke on jatkoa Glyfosaatin käytön aiheuttamat ympäristöriskit: aineen kulkureitit savimaalla ja päätyminen vesistöön (GlyFos) -hankkeelle, jossa kehitettiin glyfosaatin ja sen hajoamistuote AMPAn määritysmenetelmä vesi- ja maanäytteille. Lisäksi selvitettiin glyfosaatin ja AMPAn sitoutumista maahan, hajoamisnopeutta sekä kulkeutumista valunnan mukana. Koe toteutettiin Jokioisissa Kotkanojan huuhtoutumiskentällä, jossa viljeltiin kevätviljaa savimaalla sekä suorakylvömenetelmällä että perinteisesti muokkaamalla (syyskyntö). Suorakylvössä maan ylimmästä 5 cm:n paksuisesta maakerroksesta löytyi glyfosaattia 0,24–1,12 kg/ha ja AMPAa glyfosaatiksi laskettuna 0,76–1,59 kg/ha. Maasta löytyneet jäämät olivat suuria, kun ottaa huomioon vuosittain ruiskutetut glyfosaattimäärät 1,1–2,0 kg/ha. Näiden maasta mitattujen määrien ympäristövaikutuksista ei ole tietoa.
Uudessa hankkeessa kerätään maanäytteitä viljelijöiden pelloilta ja verrataan niiden glyfosaatti- ja AMPA-määriä Kotkanojan kentän tuloksiin. Myös peltomaan kautta aiheutuvia ympäristövaikutuksia ei-kohde-eliöihin selvitetään. Tavoitteet: (i) Selvittää, onko viljelijöiden suorakylvömailla glyfosaatti- ja AMPA-määrät yhtä suuria kuin Kotkanojalla. (ii) Selvittää metsätaimitarhoilla glyfosaatin käyttöä ja kertymistä maahan. (iii) Mallittaa glyfosaatin ja AMPAn kulkeutumista muokkaamattomalla (suorakylvetty) ja kynnetyllä savimaalla. (iv) Selvittää maassa olevan glyfosaatin ja AMPAn vaikutuksia ei-kohde-eliöihin. Toteutuksesta vastaavat Luke, Turun yliopisto ja SYKE. Yhteistyötä tehdään myös ProAgrian, Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR.:in, Suomen CA-viljelyn (conservation agriculture) yhdistyksen ja Kasvinsuojeluseuran kanssa.
Hankkeen tavoitteena on glyfosaattiin liittyvän tutkimustiedon vieminen hallinnolle, neuvonnalle ja glyfosaattivalmisteiden käyttäjille. Hanketta ja tuloksia esitellään mm. kotimaisissa seminaareissa, ammattilehtikirjoituksissa ja nettisivuilla.
Glyfosaattivalmisteet ovat yleisimpiä rikkakasvien torjuntaan käytettyjä torjunta-aineita, sillä ne ovat edullisia, ja niiden ympäristö- ja terveysvaikutukset on oletettu vähäisiksi. Glyfosaatilla torjutaan pääasiassa juolavehnää. Viime aikoina on kuitenkin esitetty, että (pitkäaikaisella) käytöllä olisi vaikutuksia mm. mikrobien toimintaan, hedelmättömyyteen, keskenmenoihin sekä epämuodostumien ja tiettyjen syöpien syntyyn. Keskustelua on myös herättänyt, käsitelläänkö viljakasvustoja glyfosaattivalmisteilla ennen puintia. Peltokäytön lisäksi glyfosaattia käytetään kaupunkiympäristöissä, metsätaimitarhoilla ja kotipuutarhoissa.

Tavoitteet, vaikuttavuus ja hyödyt

GlyFos II -hankkeen tavoitteena on glyfosaattivalmisteiden kestävä käyttö.

Tuottaa tietoa glyfosaatin ja hajoamistuote aminometylifosforihapon (AMPA) jäämistä peltomaassa (kynnetty ja muokkaamaton) ja metsätaimitarhoilla sekä mahdollisista vaikutuksista ei-kohde-eliöihin, sekä tutkimustiedon välittäminen hallinnolle, neuvonnalle ja glyfosaattivalmisteiden käyttäjille. Hanketta ja tuloksia esitellään mm. seminaareissa, ammattilehtikirjoituksissa ja nettisivuilla. Tulokset esitetään loppuraportissa.