Vesiruton hyötykäyttö – riesasta raaka-aineeksi

Elodea

Alkamispäivä

01.05.2016

Päättymispäivä

30.04.2017

Tiivistelmä

ESISELVITYSHANKE:
1) Tausta ja tavoitteet
Suomessa vesirutto on määritelty tarkkailtavaksi haittalajiksi kansallisessa vieraslajistrategiassa (2012). Se on erittäin herkkä leviämään kasvutapansa takia: pienestäkin palasesta se voi vallata koko järven, mikäli olosuhteet ovat suotuisat sen kasvulle. Vesirutto viihtyy erityisesti matalissa ja lievästi rehevöityneissä järvissä, lammissa sekä hitaasti virtaavissa jokivesissä ja suurissa ojissa. Vesirutto ei viihdy happamissa vesissä, vaan sen pH-optimi on 9-9,5. Runsaiden kasvustojen yhteyttäminen nostaa veden pH:ta päivällä, mutta öisin pH laskee aiheuttaen muulle eliöstölle ongelmia. Vesiruttomassan hajoaminen syksyllä kuluttaa veden happea vapauttaen edelleen ravinteita. Massaesiintymä saattaa jäädä lyhytaikaiseksi, mutta erityisesti rehevissä vesissä se voi kestää vuosikausia. Vesiruton vaivaamat järvet ovat yleensä kirkasvetisiä, koska uposlehtisenä se tarvitsee runsaasti valoa. Ruskeat humuspitoiset vedet ovat yleensä myös hieman happamampia kuin kirkasvetiset vedet.

Koillismaalla monet järvet ovat kirkasvetisiä ja matalia sekä ennen kaikkea lievästi emäksisiä kalkkipitoisen kallioperän takia. Vesirutto havaittiin ensimmäisen kerran 1999 eräissä pienissä järvissä, mutta jo vuonna 2001 laajoja massakasvustoja tavattiin Joukamojärvessä. Kymmenen seuraavan vuoden aikana laji oli levittäytynyt miltei koko Kuusamon alueelle muodostaen massakasvustoja myös melko vähäravinteisessa Ala-Kitkassa. Noin 30 Kuusamon järvessä on havaittu vesiruttoa vuonna 2013 kartoituksen yhteydessä ja useissa järvissä se on vaikuttanut järvien viralliseen ekologiseen luokitteluun alentavasti. Posiolla ja Taivalkoskella ongelma on keskittynyt lähinnä vain emäksisiin järviin. Vesiruton biomassa on suuri ja esimerkiksi Kuusamojärvellä on mitattu 3 kg märkäpainoa eli noin 0,33 kg kuivapainoa neliömetrillä.

Koillismaan luontomatkailun kannalta vesirutto on osoittautunut hyvin ongelmalliseksi. Puhdasta luontoa edustava Kuusamo kärsii vesiruton esiintymisestä sen haitatessa veneilyä ja kalastusta, paikoin jopa uintia. Vesiruttoa joudutaan poistamaan vuosittain yleisiltä uimarannoilta ja kasvustot eivät ole taantuneet yhtään miltei kahdenkymmenen vuoden aikana. Kuusamossa on kokeiltu myös sedimentin kemiallista käsittelyä Phoslock®-kemikaalilla, mutta menetelmän kalleuden takia se soveltuu ainoastaan hyvin rajallisille alueille. Vesiruttomassan poistaminen raivausnuotilla tai koneellisesti on suhteellisen kallista ja lisäksi voi joissain tapauksissa jopa edistää kasvin leviämistä pienistä palasista. Toisaalta vesirutto sitoo biomassaan runsaasti ravinteita ja samalla estää haitallisen leväkukintojen synnyn. Vesiruttomassan poistaminen vesistöstä vähentääkin vesistön ravinnemääriä.

Hankkeen tavoitteena oli löytää erilaisia vesiruton hyödyntämistapoja, joiden pohjalta voitaisiin muodostaa liiketoimintaa. Tarkastelun kohteina olivat vesistöt, joissa vesirutto aiheuttaa ongelmia jo nyt tai mahdollisesti tulevaisuudessa.

Osatavoite 1. Selvittää vesiruton kemiallinen koostumus eri rehevyys- ja mineraalitason vesistöissä.

Osatavoite 2. Selvittää vesiruton käyttömahdollisuudet biokaasutuksessa, maanparannusaineena sekä jatkojalosteena esimerkiksi rehuna, ravintokäytössä ja kosmetiikkateollisuudessa.

Osatavoite 3. Selvittää vesiruton yritysten kiinnostus ja liiketoimintamahdollisuudet vesiruton poistamiselle ja jatkokäytölle Koillismaalla ja/tai muualla Suomessa.

2) Toteutus ja 3) Tuotokset

Osatehtävä 1: Osatehtävässä tehtiin vesiruton keruu biokaasutusta varten ja selvitettiin vesiruton koostumus raskasmetallien, ravinteiden, ravintoaineiden, hivenaineiden osalta eri rehevyys- ja mineraalitason vesistöissä. Näytteet haettiin kesällä järvistä, joiden vesiruttoesiintymän sijainti tunnetaan. Osatehtävästä vastasivat SYKE ja LUKE.

Osatehtävä 2: Osatehtävässä selvitettiin vesiruton käyttömahdollisuutta biokaasutuksessa. . Osatehtävästä vastasi SYKE.

Osatehtävä 3: Osatehtävässä selvitettiin vesiruton käyttömahdollisuudet maanparannusaineena tuorenäytteestä sekä biokaasutuksen rejektistä ja samalla biologisen kasvitorjunnan mahdollisuutta. Lisäksi selvitettiin sen käyttömahdollisuuksia jatkojalosteena rehuksi, ravintokäyttöön sekä kosmetiikkateollisuuteen hyödyntäen osatehtävä 1:ssä saatujen analyysien tuloksia. Osatehtävästä vastasi LUKE.

Osatehtävä 4: Osatehtävässä kartoitettiin Suomessa, ja erityisesti Koillismaalla, sijaitsevien yritysten kiinnostusta ja liiketoimintamahdollisuuksia vesiruton poistamisessa sekä osatehtävissä 1 ja 2 selvitettyjen tietojen pohjalta. Osatehtävästä vastaa SYKE.

Kaikista osatehtävistä laadittiin raportit ja jatkotoimenpiteet.

4) Vaikuttavuus ja käytäntöön vienti sekä 5) Asiakkaat

Hankkeessa selvitettiin luontaisesti uusiutuvan ja järvien elinkeino- ja virkistyskäyttöä heikentävän vesiruton käyttömahdollisuutta energianlähteenä biokaasutuksessa sekä vesiruton biokaasutuksen jälkeen jäävän massan eli rejektin käyttöä maanparannusaineena. Lisäksi selvitettiin vesiruton hyötykäyttömahdollisuuksia kasvinsuojeluaineena, rehuna, uuselintarvikkeena ja kosmetiikkateollisuudessa. Näistä löydettiin potentiaalisten tuotteiden kehittämismahdollisuuksia, joista vielä selvitetään tuoteidean liiketoiminnallisia mahdollisuuksia ja yrityselämän kiinnostuneisuutta tuotteen jatkokehittämiseen ja kaupallistamiseen. Tähän yhdistetään lisäksi haitallisen vieraslajin poistamisessa kertyneen poistetun materiaalin mahdollinen uusiokäyttö erityyppisinä tuotteina (esimerkiksi valmis tuote tai ainesosa johonkin uuteen tuotteeseen). Hankkeessa tehdään yhteistyötä Naturpolis Oy:n ”Uusia liikeideoita ja työpaikkoja” -hankkeen kanssa, jonka avulla voidaan verkostoitua alueen yritysten kanssa. Lisäksi suunniteltu hanke voi tarjota uusia yritysideoita ”Uusia liikeideoita ja työpaikkoja” -hankkeelle hankkeen tulosten perusteella. Hankkeessa selvitetty materiaalikierto tukee lisäksi Suomen hallituksen esittämää kiertotalouden kehittämistä ja kestävän kehityksen periaatteita.
Vieraslajin poistaminen vesistöistä tukee osaltaan elinympäristömme ekologista kestävyyttä. Lisäksi vesiruton ominaisuuksien tutkiminen materiaalin mahdollista hyötykäyttöä varten tukee vihreän talouden liiketoimintamahdollisuuksien selvittämistä sekä cleantechin että biotalouden puolella.

Hankkeen raportit sekä esitykset ovat herättäneet laajasti mielenkiintoa ja hanketta esitetään mm. Maataloustieteen 2018 päivillä Hanketulokset mahdollistavat jatkohankkeiden hakemisen yhteistyössä eri tahojen kanssa.