Biojalostamo panimo- ja meijeriteollisuuden sivuvirtojen hyödyntämiseksi säilyvän ja terveyttä edistävän sianrehun sekä bioenergian hajautetussa tuotannossa

BIOJALOSTE

Alkamispäivä

01.01.2008

Päättymispäivä

31.08.2015

Tiivistelmä

Panimoteollisuuden materiaalisivuvirroista erityisesti mäski on tutkitusti osoittautunut sekä ravinto- että energiasisällöltään lupaavaksi materiaaliksi kotieläinten rehuna ja elintarvikkeiden täydentäjänä. Tällä hetkellä mäskin pääasiallinen hyötykäyttö on sianrehu sellaisenaan ilman jatkokäsittelyjä. Tällaisessa käytössä on merkittäviä hankaluuksia: ensiksi, käsittelemätön mäski pilaantuu helposti, joten kuljetus- varastointi- ja jakeluketjuun kohdistuu suuria haasteita. Toiseksi, ilman jatkojalostusta mäskin potentiaali arvokkaana kotieläinten terveyttä edistävänä rehuna ja bioenergian lähteenä jää hyödyntämättä. Yksimahaisilla kotieläimillä ruoansulatuskanavan mikrobiologiset häiriötilat, erityisesti ripuli, ovat merkittäviä kasvua rajoittavia ja eläinten kuolleisuutta lisääviä tekijöitä. Näihin ongelmiin on perinteisesti etsitty ratkaisua antibiootteja sisältävistä rehuista, mutta globaaliksi ongelmaksi on noussut antibioottiresistenttien mikrobikantojen kehittyminen. Tämän vuoksi antibioottien käytöstä pyritään asteittain luopumaan. Korvaavaa menetelmää on etsitty ruoansulatuskanavan mikrobiflooraa tasapainottavista ja haitallisten mikrobien liiallista lisääntymistä estävistä ns. probioottisista mikrobikannoista. Näistä tunnetuimmat ovat maitohappobakteereita, jotka tuottamiensa orgaanisten happojen (maitohappo, etikkahappo) sekä eräiden kantojen tuottamien antimikrobisten yhdisteiden (bakteriosidit, tunnetuin näistä on elintarvikkeisiinkin lisättävä nisiini) vaikutuksesta ehkäisevät haitallisten mikrobien kasvua. Probioottisilla maitohappobakteereilla on kyky kiinnittyä suolenseinämän epiteeliin, jolloin ne syrjäyttävät haittamikrobit ja tasapainottavat suolen mikrobiston koostumusta terveellisempään suuntaan. Hiilihydraattimetaboliansa perusteella maitohappobakteerit jaetaan kahteen ryhmään: homofermentatiiviset kannat käyttävät hiilenlähteenään pääasiassa heksoosisokereita ja tuottavat metaboliatuotteenaan maitohappoa. Heterofermentatiiviset kannat käyttävät heksoosi- ja pentoosisokereita ja tuottavat metaboliatuotteinaan maitohappoa, etikkahappoa, etanolia ja hiilidioksidia.Kirjallisuudessa julkaistuissa tutkimuksissa mäskin on todettu sisältävän runsaasti hiilihydraatteja, joista suuri osa on käymiskelpoisia heksoosi- ja pentoosisokereita. Hiivasta poiketen heterofermentatiiviset maitohappobakteerit pystyvät hyödyntämään pentoosisokereita hiilenlähteenään, joten koostumuksensa puolesta mäski näyttäisi soveltuvan hyvin maitohappobakteereiden kasvualustaksi. Mäskin rehufermentaatio voidaan toteuttaa sikalan/biojätettä käsittelevän laitoksen tuottaman biokaasun energiaa hyödyntämällä. Tuloksena on säilyvämpi ja eläinten terveyttä edistävä rehujaloste, porsaiden ja broilereiden osalta on olemassa tietoja, joiden perusteella maitohappobakteereita tai niiden tuottamia orgaanisia happoja sisältävä rehu (esim. juustonvalmistuksessa syntyvä hera) tehostaa painonlisäystä ja vähentää ripulista johtuvaa kuolleisuutta.