Jos ruokahävikki olisi valtio, olisi sen hiilijalanjälki kolmanneksi suurin koko maailmassa heti USA:n ja Kiinan jälkeen. Euroopassa hukkaan heitettävällä ruualla voisi ruokkia 200 miljoonaa ihmistä kun taas Suomessa syntynyt ruokahävikki vastaa noin 100 000 auton vuosittaisia hiilidioksidipäästöjä. Eipä ihme, että ruokahävikki puhuttaa.

Suomalaisen ruokaketjun kokonaishävikistä vähittäiskaupan osuus on noin 18 %, joka vastaa vuodessa 65 – 75 miljoonaa ruokakiloa. Kaupassa työtä ruokahävikin vähentämiseksi onkin tehty jo pitkään ja tulokset ovat osoittaneet työn toimivaksi. Esimerkiksi vuonna 2015 S-ryhmän hävikki väheni 2 miljoonalla kilolla. Euromääräisesti säästöä tuli noin 5 miljoona euroa.

Hävikin hallinta on monen tekijän summa

Hävikki on täysin turha kuluerä kuluttajille, kuten se on vähittäiskaupallekin, ja sen minimoiminen on kaikin puolin fiksua toimintaa. Vähittäiskaupassa ruokahävikkiä on onnistuttu torjumaan muun muassa ennakoivilla tilausjärjestelmillä, tehokkaammilla prosesseilla ja vanhenevien tuotteiden ”punalaputuksilla”. Esimerkiksi viime vuonna S-ryhmässä myytiin tällaisia -30 % alennustarralla merkattuja tuotteita yli 50 miljoonaa kappaletta.

Myös valikoimien osuvuutta ja ajankohtaisuutta on kehitetty. Esimerkiksi kuukausikohtaisten satokausituotteiden esiintuominen on nostanut sesonkiajattelun suomalaisiin ruokapöytiin ja samalla edistänyt vihanneksien ja hedelmien monipuolista käyttöä.

Hyväntekeväisyyttä ja kiertotaloutta

Useista edistysaskelista huolimatta ruokahävikkiä tulee kuitenkin aina vääjäämättä jonkin verran. S-ryhmän tapauksessa tämä hävikki jakautuu hyväntekeväisyysjärjestöille meneviin lahjoituksiin sekä bioenergian ja bioetanoliin tuotantoon menevään ylijäämäruokaan.

Myymälöiden hyväntekeväisyyteen lahjoittamien elintarvikkeiden määrä on kasvanut vuosi vuodelta ja samaan aikaan uusia järjestöjä ja kumppaneita on tullut koko ajan mukavasti lisää. Tämä on erittäin positiivinen muutos. Yksi tämän hetken suurista haasteista on kuitenkin kattavan ja toimivan hyväntekeväisyysverkoston puuttuminen etenkin syrjäisimmillä seuduilla. Paikoitellen on yllättävän haastavaa löytää kumppaneita, joilla olisi riittävät resurssit vastaanottaa nykyistä enemmän ruokaa. Etsimme jatkuvasti uusia keinoja hyväntekeväisyyden edistämiseksi yhdessä järjestöjen kanssa.

Kasviksia, leipää ja maitotaloustuotteita

Kauppojen hävikkiruoka koostuu tavallisimmin pilaantuneista, kolhiintuneista ja vanhentuneista tuotteista, jotka eivät ole enää myyntikelpoisia. S-ryhmän myymälöiden hävikistä noin 45 % on kasviksia, 20 % leipää ja 15 % maitotaloustuotteita. Loput 20 % jakaantuvat melko tasaisesti eri tuoteryhmien kesken.

Pienenä yksityiskohtana voisi mainita, että yksi suurimmista hävikkituotteista on banaani. Suomalaiset rakastavat banaaneja ja niitä myydään paljon, mikä selittää osittain suurta hävikkimäärää. Toisaalta myymättä jää paljon hieman tummia tai yksinäisiä banaaneja, jotka eivät kelpaa suomalaisille kuluttajille mutta ovat sinänsä täysin käyttökelpoista tavaraa.

Jatketaan yhdessä työtä hävikin vähentämiseksi. Tämän voi aloittaa vaikka omasta ruokakomerosta. Tässä mainio linkki tummien banaanien hyödyntämiseksi. https://www.yhteishyva.fi/reseptit/banaani-mansikkapehmis/045254

Senja Forsman 
SOK:n vastuullisuusasiantuntija

Blogien ja reseptien kirjoittajat ovat Luken yhteistyökumppaneita, ja tekstit edustavat heidän näkemystään.