Mallien kehitys

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen – prosessipohjaiset nurmimallit

Nurmituotannon edellytykset ovat muuttuneet ja tulevat lähitulevaisuudessa muuttumaan merkittävästi ilmastonmuutoksen seurauksena. Nurmen kasvua erilaisissa ilmasto-olosuhteissa voidaan simuloida laskentamallien avulla. Nurmet Rahaksi –hankkeessa kehitetään timotei- ja nurminatakasvustoille kasvumalli, jota voidaan käyttää työkaluna muun muassa ilmastonmuutoksen vaikutusten arvioinnissa. Nurmen kasvumalleja kehitetään ja hyödynnetään myös kansainvälisenä yhteistyönä MACSUR-verkostossa.

Mitä tutkimuksessa tehdään?

Timoteinurmille kehitettyä prosessipohjaista kasvumallia päivitetään kenttäkokeista saatavan uuden tutkimustiedon pohjalta tarkemmaksi. Malli laskee nurmisadon määrän ja laadun päivittäistä kehitystä erilaisten sää-, maaperä- ja viljelyteknisten tietojen pohjalta. Lisäksi kasvumalli päivitetään toimimaan myös nurminata- ja timotei-nurminata-seoskasvustoilla. Kenttäkokeista saatavan uuden tiedon avulla malliin saadaan päivitettyä mm. niittoajankohtien sekä typpilannoituksen vaikutukset sadonmuodostukseen.

Miten tuloksista hyödytään?

Tarkennetulla nurmen kasvumallilla voidaan luotettavammin ennustaa nurmituotannon edellytyksiä ilmaston muuttuessa. Muita kasvumallien käyttökohteita ovat muun muassa sadonkorjuuennusteiden tekeminen, uusien kasvilajien ja -lajikkeiden tuotantopotentiaalin arviointi sekä maatilojen talousarvioiden tekeminen.


Kolmen niiton strategia – empiiriset satomallit

Taloudellisesti kannattavimman korjuuajan valinta tarvitsee pohjakseen empiirisen nurmen kasvumallin, joka ennustaa sadon sulavuuden ja määrän muutokset eri strategioita käytettäessä. Ensimmäisen sadon kehitys tunnetaan parhaiten. Toisen ja kolmannen sadon osuus koko kesän kokonaissadosta on kuitenkin merkittävä, ja myös niiden kehitys on syytä tuntea nykyistä paremmin.

Mitä tutkimuksessa tehdään?

NuRa-hankkeessa jatketaan ja syvennetään Karjatilan kannattava peltoviljely (Karpe)-, Kestävä Karjatalous (KESTO)- sekä MalliNurmi-hankkeissa tehtyä korjuustrategioihin liittyvää työtä erityisesti kolmannen sadon empiiristen mallien kehittämiseksi. NuRassa toteutettavista kenttäkokeista saadaan lisää aineistoa mallien pohjaksi.

Miten tuloksista hyödytään?

Malleja voidaan käyttää apuna korjuuaikastrategian valinnassa tai sadon määrän ja sulavuuden ennustamisessa. Tavoitteena on mm. kehittää eteenpäin ja päivittää Karpe-hankkeessa toteutettua satolaskuria.


Kolmen niiton strategia – tuotosvastemallit

Maitotuotoksen muuttumista ennustetaan Lypsikki –tuotosvastemallilla. Mallin vahvuus perustuu eläin- ja dieettiperäisten tekijöiden mallinnukseen toisistaan riippumattomasti. Vaikka aineistopohja mallin taustalla on laaja, se sisältää rajallisen määrän sekä matalan D-arvon (myöhäinen korjuu) että korkean D-arvon (kolmannen niiton) rehuja. Näin ollen malli tarvitsee lisää koetuloksia D-arvon rehun epälineaarisesta vaikutuksesta syöntiin ja sitä kautta maidontuotantoon.

Mitä tutkimuksessa tehdään?

Päivitetään tuotosmalleja kolmannen sadon osalta hankkeessa toteutettujen kolmannen sadon tuotantovaikutus -kokeiden perusteella.

Miten tuloksista hyödytään?

Osiossa päivitetään olemassa oleva Lypsikki-malli. ProAgrian ruokinnansuunnitteluohjelmisto (KarjaKompassi) pohjautuu Lypsikki-malliin, joten tulosten vaikuttavuus on suuri. Lypsikki-malli ei ole ohjelmasidonnainen joten sitä voidaan hyödyntää myös muualla.


Yhteyshenkilöt:

Prosessipohjaiset nurmimallit: Panu Korhonen (Luke)
Empiiriset nurmimallit: Maarit Hyrkäs, Panu Korhonen (Luke)
Tuotosvastemallit: Auvo Sairanen (Luke)

Julkaisuja:

Päivitetty koko kesän satolaskuri

Hyrkäs, M. ym. 2018. The development of yield and digestibility of the third cut of grass silage in Finland. 27th European Grassland Federation General Meeting, 17-21.6.2018 Cork, Ireland.

Lisää osioon liittyviä julkaisuja löytyy Julkaisuista teemalla ”Nurmimallit” ja ”Ilmastonmuutos”.

 

Aiempaa tutkimusta aiheesta:

Ensimmäisen sadon D-arvoennuste

Karpe-hankkeen julkaisut

Huhtanen & Nousiainen 2012. Production responses of lactating dairy cows fed silage-based diets to changes in nutrient supply. Livestock Science 148:146–158.

Sivu päivitetty 16.8.2018.