Artikkelit Maatalous, Ruoka

EU suosii heikosti tuottavien maiden metsitystä, moni viljelijä mielii säilyttää huonojakin peltoja pahan päivän varalle.

Miten sijoitetaan tuotantokasvit, metsitys ja ympäristönurmet tehokkaasti? Tutkijoiden vastaus on PeltoOptimi.

Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Pirjo Peltonen-Sainio kehittää PeltoOptimi-työkalua, jolla suunnitellaan peltolohkojen käyttöä pitkäjänteisesti, tilan tuotantokyky ja luonto huomioiden.

PeltoOptimi jakaa pellot lohkotietojen perusteella kolmeen luokkaan.

PeltoOptimi-työkalulla voidaan suunnitella peltolohkojen käyttöä pitkäjänteisesti, tilan tuotantokyky ja luonto huomioiden. (Tapio Tuomela /Luken arkisto)

Laajaperäistettävät lohkot kärsivät usein yksipuolisesta kierrosta, maan tiivistymisestä tai alhaisesta pH:sta ja sato on alhainen. Niille ohjataan viljelyominaisuuksia palauttavia toimia.

Heikot lohkot ovat usein tuotantokyvyiltä alhaisia, pieniä ja sijainniltaan huonoja. Jos kyseessä on turvemaa, työkalu ohjaa nämä lohkot metsitykseen.

Tehostettavat lohkot ovat tilan arvokkaimpia.

”Nyt korkeatuottoiset lohkot kärsivät niukkuudesta, kun panoksia jaetaan huonojenkin alojen kesken. Kun korkeatuottoisiin lohkoihin panostetaan, tilan kokonaistuotanto ei laske vaikka maata ohjataan myös pois tehostettavasta tuotannosta”, Peltonen-Sainio selventää.

Hyvin yksipuolista kiertoa, jolloin pellolla viljellään neljänä vuotena viidestä samaa viljalajia, on meillä yhä 13–15 prosenttia peltoalasta.

”Näille lohkoille tarvitaan monimuotoinen kierto, joka turvaa niiden tuotantokyvyn. Tällaisten peltojen määrä on todella merkittävä, ja monipuolisesta viljelykierrosta on hyötyä myös luonnon monimuotoisuudelle”, Peltonen-Sainio painottaa.

PeltoOptimi ottaa huomioon muuttuvat olosuhteet. Jos tilan nurmirehun tarve laskee, työkalu analysoi, mitkä lohkot kannattaa siirtää yksivuotisille viljelykasveille. Viljelijä voi myös itse muokata lohkojen tietoja.

Työkalua testataan pilottitiloilla ja sen ensimmäisiä osia julkistetaan syyskuussa.

 

Teksti: Marjatta Sihvonen

Sivun yläreunan kuva: Tapio Tuomela / Luken arkisto

Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 7.8.2017.

Artikkeli on vapaasti julkaistavissa muissa kanavissa, kun julkaisun yhteydessä mainitaan artikkelin kirjoittajan ja artikkelin julkaisijan (Luonnonvarakeskus) nimi.

Katso myös