Artikkelit Metsä

Lannoitus, jalostetut siemenet ja taimikoiden oikea-aikainen hoito ovat keskeisiä elementtejä puuntuotannon tehostamisessa.

Ainespuun ja kuitupuun kysyntä Suomessa kasvaa, ja hakkuut lisääntyvät. Talousmetsien puuntuotantoa on tehostettava. Keinoja siihen on tutkittu Luonnonvarakeskuksessa (Luke).

”Nopein keino lisätä puun kasvua on lannoittaminen. Typen lisääminen kangasmaille merkitsee jopa 30 prosenttia kasvun lisäystä kymmeneksi vuodeksi”, sanoo Luken tutkimusprofessori Jari Hynynen.

Metsän lannoitus vaikuttaa myös muuhun metsäluontoon ja vesistöihin. Hynynen toteaa, että tutkittua tietoa kangasmaiden lannoitusten ympäristövaikutuksista on niukasti. Erityisesti tarvittaisiin pitkävaikutteisten metsälannoitteiden kehittämistä.

Pitkävaikutteista tuhkalannoitusta turvemailla sen sijaan on tutkittu.

”Tuhkalannoitus lisää jopa 20–30 prosenttia puiden kasvua, ja lannoitusvaikutus kestää lähes 50 vuotta. Parasta on puhdas puuntuhka, mutta yleensä käytössä on sekatuhkaa, jossa on turpeenpolton tuhkaa mukana”, Luken erikoistutkija Hannu Hökkä kertoo.

Tuhkalannoituksella ei ole haitallisia vesistövaikutuksia.

Taimikon varhaisperkauksessa poistetaan kuusen taimien kasvua haittaava lehtipuusto. (kuva: Erkki Oksanen)

Mäntyä, kuusta ja koivua on onnistuneesti valintajalostettu jo vuosisadan ajan. Kuusella kukinnan epäsäännöllisyys tekee jalostetun siemenen saannin epävarmemmaksi.

”Jalostetun siemenen käyttö metsää uudistettaessa joko kylvämällä tai istuttamalla takaa männyllä 20–30 prosenttia ja koivulla jopa 30 prosenttia paremman kasvun verrattuna maatiaissiemeneen”, Hynynen sanoo.

Tietotekniikka ja tietojen keruu tarjoavat myös metsän uudistamiseen huikeita mahdollisuuksia.

”Puunkorjuun yhteydessä hakkuukoneet voisivat kerätä tietoa viljelykohteen ominaisuuksista. Sitä voitaisiin käyttää hyväksi metsän uudistamisessa”, Hynynen ennustaa tulevaa.

Uudistamisen jälkeen taimikon oikea-aikainen hoito on ensiarvoisen tärkeää.

”Kun osa puista harvennetaan, jäljelle jäävä puusto saa valoa, vettä ja ravinteita paremmin. Kasvatettavat puut järeytyvät, latvusto ja juuristo vahvistuvat”, Luken erikoistutkija Saija Huuskonen sanoo.

Suomessa on ojitettu metsän kasvatuksen tarpeisiin lähes viisi miljoonaa hehtaaria soita.

Turvemaita on kunnostusojitettu 50 000–60 000 hehtaaria vuosittain.

”Kunnostusojituksen vaikutuksesta puuston kasvunlisäys on vain 0,5–1,5 kuutiota hehtaarille, ja vaikutus kestää korkeintaan 30 vuotta. Kuitenkin mitä pohjoisemmaksi mennään, ilman kunnostusojituksia ei pärjätä”, Hökkä kertoo.

Kunnostusojituksen rasitteena ovat vesistövaikutukset, kun kiintoainesta, ravinteita ja orgaanista hiiltä lähtee liikkeelle. Ojituksen yhteyteen onkin suunniteltava pintavalutuskenttiä, saostusaltaita tai putkipatoja.

Metsän kiertoaika on pitkä, eikä metsänhoito onnistu ilman tietoa ja investointeja. Hyvä puuntuotanto vaatii metsänomistajilta ja koko yhteiskunnalta pitkäjänteisyyttä, sukupolvien yli menevää ajattelua.

”Taimikonhoito voi maksaa 300–1 000 euroa hehtaarille, ja tuottoa on odotettavissa vasta ensiharvennuksen yhteydessä ja useimmiten kunnon tuloksen korjaa seuraava metsänomistajasukupolvi.”

Hynynen toivoo yhteistoimintaa eri toimijoiden, kuten puun käyttäjien ja metsänomistajien kesken sekä metsäpalveluliiketoiminnan kehittämistä.

”Nyt kun metsävaratiedot ovat paremmin käytettävissä kuin ennen, edellytyksiä siihen on”, Hynynen toteaa.

Teksti: Iiris Lappalainen
Sivun yläreunan kuva: Erkki Oksanen
Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 18.6.2018
Artikkeli on julkaistavissa muissa kanavissa, kun julkaisun yhteydessä mainitaan artikkelin kirjoittajan ja artikkelin julkaisijan (Luonnonvarakeskus) nimi.

Katso myös