Artikkelit Metsä, Talous, Tilasto

Suomen ja Ruotsin yhteenlaskettu osuus EU:n metsäalasta ja hakkuista on liki kolmannes.

Silti puukaupan hintatilastointi on hyvin erilaista.

”Tilastojen laatu, kattavuus ja ajantasaisuus ovat Ruotsissa huonommalla tolalla kuin meillä”, toteaa johtava asiantuntija Martti Aarne Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Hänen mukaansa avoin, läpinäkyvä, maksuton ja helposti saatava tieto puun hinnoista on erittäin tärkeää puumarkkinoiden toiminnan kannalta. Meillä hintatietoja tarjoaa Luke ja Ruotsissa Skogsstyrelsen.

Mäntytukin hintakehitys Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Virossa (indeksi, 2006 = 100). Suomi: kantohinta, muut maat: tienvarsihinta. Lähde: Luke, Roundwood Markets in the Baltic Sea Region.

 

Aarnen mukaan Luken laatimat hintatilastot vievät voiton Ruotsin vastaavista monestakin syystä.

Ruotsissa hintatilastot julkaistaan neljännesvuosittain, meillä kuukausittain. Tämä takaa tietojen ajantasaisuuden.

Länsinaapuri on jaettu kolmeen puukaupan hinta-alueeseen, Suomi seitsemään. Suomen hintatilastot ovat siten alueellisesti edustavampia.

Ruotsissa tilastoidaan vain puukaupan tienvarsihintoja, meillä sekä tienvarsi- että kantohintoja.

Ruotsin tilastoinnin suurimpiin ongelmiin kuuluu se, että hankintakaupoiksi luetaan myös teollisuuden omista metsistä hankittu puu. Näille puuerille on hankalaa määrittää aitoa markkinahintaa.

Ruotsissa hintatilastot kattavat 15 prosenttia hakkuiden kokonaismäärästä. Meillä kattavuus on yli 90 prosenttia yksityismetsien puukaupoista.

”Ruotsin puumarkkinoiden tilastointijärjestelmä on hajanainen. Siellä ei ole metsäalasta ja markkinoista yhtä kattavaa tietoa kuin Suomessa”, Aarne kertoo.

Skogsstyrelsen toteaa itse, ettei puun hintatilastoja ole heillä tarkoitettu puumarkkinoiden seurantaan. Toisin on Suomessa.

Meillä puun hintatilastot ovat keskeinen tietolähde niin metsänomistajille kuin teollisuudellekin.

”Suora hintatietojen vertailu maittain on vaikeaa. Tämä johtuu muun muassa siitä, että puumarkkinoiden rakenne, puutavaralajien mitta- ja laatuvaatimukset, mittayksiköt ja valuutat ovat erilaisia ”, Aarne muistuttaa.

 

Teksti: Riitta Salo-Kauppinen
Sivun yläreunan kuva: Pixabay
Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 10.9.2018
Artikkeli on julkaistavissa muissa kanavissa, kun julkaisun yhteydessä mainitaan artikkelin kirjoittajan ja artikkelin julkaisijan (Luonnonvarakeskus) nimi.

Katso myös