Artikkelit Maatalous, Ruoka, Ympäristö

”Haluan jatkaa viljelyä tehokkaasti myös tulevina vuosikymmeninä”, kierrätysravinteiden käyttöön siirtynyt Tommi Hasu perustelee.

Typen ja fosforin kierrätys on tärkeää muun muassa ruoka- ja energiaomavaraisuuden kannalta. Sivuvirtojen sisältämien ravinteiden hyötykäyttö tuo parhaimmillaan uusia työpaikkoja ja kannattavuutta maatalouteen.

Esimerkiksi lantaa muodostuu joka tapauksessa. Parempi olisi hyödyntää sen ravinteet tehokkaasti kuin levittää lannoitteeksi kaivannaisfosforia ja fossiilisilla luonnonvaroilla tuotettua typpeä.

”Kierrätykseen sopivat ravinnepitoiset materiaalit sisältävät usein myös orgaanista ainesta, joka parantaa maan kasvukuntoa. Tätä ominaisuutta ei löydy keinolannoitteista”, Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimusprofessori Eila Turtola kertoo.

 

Ravinnerikkaista sivuvirroista yli 80 prosenttia on lantaa. Siitä suurin osa voidaan hyödyntää pelloilla sellaisenaan.

”Lannan prosessointia kierrätyslannoitetuotteiksi tulisi kuitenkin lisätä. Näin sitä on helpompi kuljettaa ja kotieläinkeskittymissä paine levitysalan löytämiselle helpottuu”, Turtola selvittää.

Lannan lisäksi esimerkiksi yhdyskuntien jätevesilietteiden, biojätteiden ja teollisuuden sivuvirtojen sisältämät ravinteet tulisi saada nykyistä tehokkaammin käyttöön. (Kuva: Olga Pihlman)

 

Tuotteistuksen avulla on mahdollista parantaa myös eri massojen sisältämien ravinteiden käyttökelpoisuutta kasveille.

Lannan lisäksi esimerkiksi yhdyskuntien jätevesilietteiden, biojätteiden ja teollisuuden sivuvirtojen sisältämät ravinteet tulisi luonnonvara- ja ympäristötutkijoiden tuoreen selvityksen mukaan saada nykyistä tehokkaammin käyttöön.

Kierrätyslannoitteiden läpimurtoa edistetään nyt niin EU:n kuin Suomen valtion taholta. Selvityksen mukaan tehtävää riittää lainsäätäjillä, tutkijoilla, innovaattoreilla ja tuottajilla.

”Pelkästään kotieläinten lanta sisältää fosforimäärän, joka riittäisi tällä hetkellä koko kotimaisen kasvintuotannon tarpeisiin”, Turtola kertoo.

”Lannan sisältämän typen osalta arviota riittävyydestä ei ole tehty. Vuosittaisesta typpilannoituksesta vain reilu kolmasosa on tällä hetkellä peräisin lannasta tai kierrätysravinteista.”

Kuva: Mikko Rahtola

Uuteen ei tarvitse siirtyä kerralla, sillä kierrätysravinteiden joukossa on tuotteita, jotka sisältävät sekä kierrätettyjä että epäorgaanisia ravinteita.

Kierrätystuotteen käyttö vaatii kuitenkin kokeilunhalua, ja ala on vielä kehittymässä. Ensi vuonna uudistuvan EU:n lannoitelainsäädännön toivotaan tuovan lisää kilpailukykyisiä tuotteita helposti saataville.

Luomuviljelijä Tommi Hasu Valkealasta hyödyntää pelloillaan metsäteollisuuden sivuvirroista valmistettua maanparannuskuitua. Vaikka tuotteen käyttö on vaatinut kokeiluja, ovat kokemukset hyviä.

”Etenkin savisilla mailla sato on parantunut samaa tahtia maaperän kunnon kanssa. Tämä tuo meille parempaa tuottoa niin lyhyellä kuin pitkällä tähtäimellä.”

Monia viljelijöitä aihe kiinnostaa. Hasu neuvoo ottamaan ensin selvää pellon nykyisestä kasvukunnosta ja sitten hakemaan vinkkejä esimerkiksi pellonpiennarpäiviltä.

”Jos aikomuksena on jatkaa viljelyä myös tulevaisuudessa, kannattaa mielestäni kierrätysravinteissa nähdä uhkien sijasta mahdollisuuksia.”

 

Teksti: Anna Toppari

Sivun yläreunan kuva: Pixabay

Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 30.10.2017

Artikkeli on vapaasti julkaistavissa muissa kanavissa, kun julkaisun yhteydessä mainitaan artikkelin kirjoittajan ja artikkelin julkaisijan (Luonnonvarakeskus) nimi.

Katso myös