Artikkelit Metsä, Talous, Tilasto

Viime vuonna puu liikkui Suomen metsistä vauhdilla, kun metsäteollisuuden ostot yksityismetsistä ylsivät 43 miljoonaan kuutiometriin.

Tämä oli viisi prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Määrästä puolet oli kuitupuuta. Eniten ostettiin kuusitukkia ja mäntykuitupuuta.

Nämä tiedot käyvät ilmi Luonnonvarakeskuksen (Luke) julkaisemasta tukin ja kuitupuun hintatilastosta, joka päivittyy kuukausittain ja vuosittain.

Lisäksi Luken sivujen kautta välittyy suppeampi Metsäteollisuus ry:n laatima viikkoseuranta, joka sisältää vain sen omien jäsenyritysten tietoja. Se ei ole varsinainen tilasto.

”Puolueeton, ajantasainen ja luotettava kaikkien osapuolien saatavilla oleva hintatieto on toimivien puumarkkinoiden perusta”, yliaktuaari Aarre Peltola kertoo.

Heikki Perttula Koskitukki oy:stä, Otto Halttunen metsänhoitoyhdistyksestä ja puun myyjä Aune  Oksanen tekemässä puukauppoja. (kuva: Erkki Oksanen)

Puun hintatilastot perustuvat puun ostajien ja myyjien tekemiin puukauppasopimuksiin.

Pääosan aineistoista kerää Metsäteollisuus ry, joka toimittaa jäsenyritystensä puukauppatiedot Lukelle. Lisäksi tilastoinnin piiriin kuuluvat metsänhoitoyhdistykset ja osa keskisuurista metsäteollisuusyrityksistä.

Hintatilastossa kerrotaan metsäteollisuuden yksityismetsistä ostaman puun määrät ja hinnat. Tilasto laaditaan puutavaralajeittain, kauppamuodoittain eli pysty- ja hankintakauppoina ja alueittain sekä vuodesta 2011 alkaen myös hakkuutavoittain.

”Tilaston luvut edustavat yli 90 prosenttia metsäteollisuuden yksityismetsistä ostaman puun määrästä. Ne ovat siten hyvin kattavia”, Peltola sanoo.

Puun hintatilastoja käyttävät samat yritykset, jotka tuottavat sinne tietoa. Lisäksi hintatieto kiinnostaa muun muassa yksityisiä metsänomistajia, metsäpalveluyrityksiä ja pankkeja. Luken hintatietoja luetaan myös metsäalan toimijoiden verkkopalveluista.

”Puun hintatiedot ovat Luken suosituin metsätilasto”, Peltola toteaa.

”Luke on ainoa taho Suomessa, joka tekee puukaupan hinnoista ja määristä virallista tilastointia”, kertoo ryhmäpäällikkö Esa Katajamäki.

”Suomen puukauppatilasto on maailman kärkeä tiedon tuottamisen nopeudessa, luotettavuudessa ja yksityiskohtaisuudessa”, Peltola kertoo.

Kuva: Erkki Oksanen

Tilaston parannusehdotuksia kuunnellaan Peltolan mukaan herkällä korvalla.

Hintatilastointia on ehdotettu kehitettäväksi muun muassa niin, että tilastoon otettaisiin mukaan myös kokorunkopuuhinnoittelu. Siinä katkonta ei vaikuta rungosta saatavaan hintaan.

Puukauppahinnat kirjataan puukauppasopimuksiin, joita pidetään parhaana puukaupan tilastointipisteenä.

Puukauppasopimuksista löytyy kuitenkin erilaisia ehdollisia eriä ja lisiä, mutta niitä ei pystytä sisällyttämään tilastoon.

Ehdollisten lisien toteutuminen ei ole varmaa kaupantekohetkellä, ja kauppaan liittyvät lisäehdot voivat olla myös hankalasti hinnoiteltavia.

Tilastoinnin muutoksia hidastaa toisaalta se, että uuden tiedon keruu voi edellyttää muutoksia yritysten metsäjärjestelmiin.

”Lukella ei ole muuta vaihtoehtoa kuin tilastoida hinnat sellaisinaan ja kertoa, mitä jää tilastoinnin ulkopuolelle. Puukaupan hinnoittelumenetelmien runsas kirjo tietysti vaikeuttaa tilastointia”, Peltola pohtii.

Teksti: Riitta Salo-Kauppinen
Sivun yläreunan kuva: Erkki Oksanen
Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 10.9.2018
Artikkeli on julkaistavissa muissa kanavissa, kun julkaisun yhteydessä mainitaan artikkelin kirjoittajan ja artikkelin julkaisijan (Luonnonvarakeskus) nimi.

Katso myös