Artikkelit Kala, Ruoka, Ympäristö

Kalan perkuujäännöksillä ja mikrolevillä tehdään tulevaisuudessa kannattavaa bisnestä, uskovat alan tutkijat.

Kaikesta Suomessa kasvatetusta ja pyydetystä kalasta vain noin puolet päätyy ihmisravinnoksi. Erilaisia sivuvirtoja, kuten fileointijäännöksiä, sisäelimiä, ruotoja, nahkaa ja suomuja kertyy vuosittain 20 miljoonaa kiloa.

Kalan perkuujäännöksistä on saatavissa monenlaisia hyödyllisiä tuotteita. (Kuva: Pro Kala)

Osa sivuvirroista käytetään sellaisenaan tai jauhettuna turkiseläinten, kalojen tai lemmikkien rehuksi mutta pidemmälle viety jalostaminen on meillä toistaiseksi lapsen kengissä.

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Jaakko Hiidenhovi selvittää työkseen, mitä kaikkea kalan eri osista voi jalostaa. Vaihtoehtoja on runsaasti.

”Kalan nahasta ja suomuista on mahdollista eristää bioaktiivisia peptidejä, joita tulevaisuudessa voidaan käyttää esimerkiksi apuna diabeteksen hoidossa. Ruodoista saadaan helposti imeytyvää kalsiumia ja rasvaisten kalojen lihasta sydämelle terveellistä kalaöljyä. Lisäksi lahnan ja ahvenen mäti on runsas D-vitamiinin lähde.”

Teoriassa kala on mahdollista jalostaa viimeistä suomua myöten. Käytännössä vähäisempikin jalostusasteen nosto parantaisi alan kannattavuutta ja lisäisi kiinnostavuutta.

60 miljoonaa kiloa silakkaa käytetään vuosittain rehuksi, jolloin siitä maksetaan 16–18 senttiä kilo.

”60 miljoonaa kiloa silakkaa käytetään vuosittain rehuksi, jolloin siitä maksetaan 16–18 senttiä kilo. Jos siitä jalostetaan bioaktiivisia peptidejä lisäaine- ja kosmetiikkateollisuuden käyttöön, liikkuu kilohinta sadoissa euroissa.”

Liiketoimintaa voi tulevaisuudessa luoda myös levästä. Mikrolevät ovat yksisoluisia eliöitä, joista tiedetään toistaiseksi vähän mutta joista jo nyt on löydetty kosolti kiinnostavia ominaisuuksia.

”Mikrolevät tuottavat hyvälaatuista proteiinia, antioksidantteja ja omega-rasvahappoja”, Luonnonvarakeskuksen tutkimuspäällikkö Sari Mäkinen luettelee.

Mikroleväbiomassan tuotantoon tarvittava teknologia on olemassa. Arvoyhdisteiden talteenottoon kehitetään parasta aikaa ratkaisuja.

”Kasvatuksen arvioidaan olevan laajamittaista, kaupallista liiketoimintaa vuoden 2022 paikkeilla”, Mäkinen kertoo.

Kalajalosteiden markkinoita hallitsevat islantilaiset ja norjalaiset. Mikroleviä on perinteisesti kasvatettu Kaukoidässä ja viime vuosina myös Euroopassa.

Suomalaisilla lajeilla on potentiaalia, mutta riittääkö meillä tahtoa viedä alaa eteenpäin?

”Toiminnan kehittäminen vaatii töitä mutta uskon, että ainekset hyvään bisnekseen ovat olemassa”, Hiidenhovi sanoo.

Mäkinen on samaa mieltä.

”Tarvitsemme tulevaisuudessa uusia ratkaisuja. Vähäarvoiset kalaraaka-aineet ja mikrolevät ovat alihyödynnetty potentiaali.”

 

Blue Products on kalastuksen innovaatio-ohjelma, joka pyrkii parantamaan kalastuselinkeinon kannattavuutta esimerkiksi sivuvirtojen jalostusta kehittämällä. Ohjelmassa ovat mukana Luonnonvarakeskus, Österbottens Fiskarförbund, Aktion Österbotten, Turun yliopisto ja VTT. Ohjelma kestää 2017–2019 ja sitä rahoittavat Varsinais-Suomen Ely-keskus ja Euroopan meri ja kalastus rahasto (EMKR).

NordAqua on pohjoismainen tutkimuslaitosten ja yritysten verkosto, joka tutkii pohjoismaisia levälajeja arvoyhdisteiden lähteenä ja kehittää mikrolevän tuotantoa kasvihuoneympäristössä. NordAqua-verkostoa koordinoi Turun yliopisto ja Suomesta mukana olevat Luonnonvarakeskus ja VTT.

Teksti: Maria Latokartano
Sivun yläreunan kuva: Eemeli Peltonen
Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 5.11.2018
Artikkeli on julkaistavissa muissa kanavissa, kun julkaisun yhteydessä mainitaan artikkelin kirjoittajan ja artikkelin julkaisijan (Luonnonvarakeskus) nimi.

Katso myös