Ilmastonmuutos vaikuttaa luontoon ja elinkeinoihin monilla tavoin. Muun muassa nämä Luken tutkimusalaan kuuluvat kohteet voivat joko hyötyä tai kärsiä ilmaston muuttumisesta. Lue lisää www.luke.fi/ilmasto.
Huom. Saat alla olevan kuvan isommaksi, klikkaamalla oikean ylänurkan Expand the image -painiketta.
Puutarhatuotanto
- Kasvukausi pitenee, talvet lämpenevät
- Hedelmänviljely laajenee pohjoisemmaksi
- Sadot voivat kasvaa
- Uudenlaiset lajikkeet ja lajit menestyvät (esim. päärynä, luumu, karhunvatukka, viiniköynnös, vesimeloni)
- Talvehtiminen voi vaikeutua lumettomien talvien ja satunnaisien paukkupakkasten vuoksi
- Lisääntyvät sateet voivat lisätä kasvitauteja ja huonontaa talvehtimista
- Kasvihuoneiden lämmitystarve vähenee, mutta valotustarve kasvaa pilvisyyden lisääntyessä
- Keväällä hallariski lisääntyy
- Tarvitaan kalliimpaa tuotantotekniikkaa
- Tarvitaan lisää talvenkestäviä sekä kasvitauteja ja tuholaisia kestäviä lajikkeita
- Kasvinsuojeluaineiden käyttö voi lisääntyä
- Suomen rooli ruuantuottajana voi kasvaa
Maatalous
- Kasvukausi pitenee
- Kasvilajien viljelyaluerajat siirtyvät pohjoisemmaksi
- Kasvien kasvu voimistuu
- Uusia viljelykasveja otetaan viljelyyn ja viljely monipuolistuu
- Syyskylvöisten kasvilajien viljely lisääntyy
- Kasvintuhoojien riski kasvaa
- Uusia tuholaislajeja, kasvitauteja ja rikkakasvilajeja leviää Suomeen
- Kasvintuholaisten ja niiden luontaisten vihollisten lajisto ja dynamiikka muuttuu
- Kasvintuhoojien tarkkailun ja torjunnan tarve lisääntyy
- Sään ääri-ilmiöiden, kuten pitkien helle- ja kuivuusjaksojen, rankkasateiden ja tulvien aiheuttamat ongelmat peltoviljelylle lisääntyvät
- Lisääntyvä syyssadanta lisää ravinnehuuhtoumien ja eroosion riskiä
- Maan kasvukunto ja hiilen sidonta tulevat yhä tärkeämmiksi peltoviljelyssä
- Kotieläinten sisäruokintakausi lyhenee
- Lämmitykseen tarvittavan energian tarve pienenee
- Jäähdytysenergian tarve lisääntyy
Suot
- Jos kesät lämpenevät eivätkä kesäsateet oleellisesti lisäänny, suot kuivuvat.
- Märkien soiden tyypilliset sarat ja sammaleet vähenevät ja korvautuvat varvuilla, puilla ja mätässammalilla
- Avosuot muuttuvat puustoisiksi ja aapasuot keidassoiksi , jolloin soiden monimuotoisuus vähenee
- Jos sateet lisääntyvät ja suot pysyvät märkinä, vaikutukset ovat vähäisiä
- Ojitetuilla soilla puuston kasvu lisääntyy, jolloin metsänkasvatuksen raja siirtyy pohjoisemmaksi
- Rehevillä ojitetuilla soilla hiilen vapautuminen maasta lisääntyy ja hiilitase heikkenee
Metsät
- Kasvukausi pitenee
- Puuston kasvu kiihtyy ja puulajisuhteet voivat muuttua
- Metsätalouden näkökulmasta puun käyttömahdollisuudet kasvavat
- Kasvava puusto sitoo ilmakehästä hiilidioksidia
- Puiden ja metsäkasvien fenologiassa tapahtuu muutoksia, esimerkiksi tuomen ja mustikan kukinta aikaistuu
- Ilmakehän kasvava hiilidioksidipitoisuus aikaistaa koivun kasvukauden alkua
- Puiden talveen valmistautuminen ja keväällä talvilevon purkautuminen voivat häiriintyä
- Havupuiden taimien selviytyminen talvesta vaikeutuu
- Lauhan talven jälkeen kuusen kasvu on alkukesällä heikompaa kuin pakkastalven jälkeisenä kesänä
- Tulokas- ja vieraslajeja tulee lisää ja niiden selviytymismahdollisuudet paranevat
- Hyönteisten, kuten kirjanpainajan, aiheuttamat tuhot voivat lisääntyä
- Sienitaudeista juurikäävän aiheuttama kuusen tyvilaho ja männyn tyvitervastauti voivat lisääntyä ja levitä kohti pohjoista
- Myrskytuhojen riski kasvaa
Riista
- Lajienvälinen kilpailu ravinnosta muuttuu, ja taudit yleistyvät
- Hirvi levittäytyy laajemmalle lumipeitteen ohetessa. Hirvieläimet voivat runsastua erityisesti Etelä-Suomessa, mikä voi parantaa ilveksen ravintotilannetta
- Valkean suojavärin vaihtavat eläimet, kuten metsäjänis, riekko ja kärppä, voivat joutua helpommin saaliiksi lumettomassa maassa
- Metsäkauris, valkohäntäpeura, rusakko, villikani ja villisika voivat hyötyä vähälumisista talvista
- Metsäkanalinnut voivat kärsiä lumen puutteesta, poikaset ovat herkkiä sääolojen vaihtelulle
- Lumiset talvet ovat eduksi suden saalistukselle. Ahman pesintä voi vaikeutua, talven lyheneminen voi muuttaa karhun talviunen pituutta
- Pienpedot voivat levittäytyä pohjoisemmaksi ja runsastua
- Talvisiin olosuhteisiin sopeutuneet lajit, kuten saimaannorppa, halli ja itämerennorppa, voivat kärsiä
- Leudot talvet ja sulat vesistöt voivat mahdollistaa vesilintujen talvehtimisen Suomessa. Muutokset pesintäaikataulussa voivat vaikuttaa lisääntymistulokseen
- Metsästystä voi hankaloittaa, kun lumijälkiä ei näy tai jälkiä näkyy pitkältäkin aikaväliltä
Ruoka
- Ruoantuotanto ja -kulutus aiheuttavat reilun viidenneksen kulutuksen ilmastovaikutuksista eli hiilijalanjäljestä
- Ruoantuotanto vaikuttaa esimerkiksi ilmaston lämpenemiseen, ympäristön rehevöitymiseen ja happamoitumiseen sekä luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen
- Suurin osa ruoan ilmastovaikutuksista syntyy maaperästä lannoitteiden käytön seurauksena tai suoraan eläimistä
- Ruoankulutuksen ilmastovaikutuksia voidaan vähentää suosimalla mahdollisimman vähän kuormittavia ruokia ja minimoimalla hävikkiä
Ruokaturva
- Sään ääri-ilmiöt, rankkasateet ja kuivuusjaksot heikentävät satoja
- Väestön kasvaessa ja satojen heikentyessä tarvitaan lisää viljelymaata
- Metsää hakataan viljelymaaksi, mikä pahentaa ilmastonmuutosta entisestään
- Epävarmuus ja pula ruoasta lisäävät ilmastopakolaisuutta ja konflikteja
Kalat, kalastus ja kalankasvatus
- Avovesikalastuksen kausi pitenee, mutta jäiden vähyys vaikeuttanee perinteistä talvikalastusta, lisääntyvät myrskyt vähentävät kalastuspäiviä
- Särkikalat, ahven ja kuha pääosin hyötyvät lämmöstä
- Lämpeneminen ja lievä ravinnepitoisuuden kasvu suosivat silakkaa
- Lämmöstä on haittaa viileiden vesien kaloille kuten nieriälle, lohelle, taimenelle, siialle, mateelle ja harjukselle
- Itämeren suolapitoisuus voi muuttua, valumavedet tuovat mereen ravinteita
- Vieraslajit ja monet taudit lisääntyvät, kilpailu ravinnosta voi kiristyä
- Lämmin kevät ja syksy pidentävät kalankasvatuksen kasvukautta
- Valintajalostus sopeuttaa viljeltyjä kaloja muuttuvaan ympäristöön parantaen kalaelinkeinon kannattavuutta
- Kalankasvatukseen tarvitaan uusiin olosuhteisiin sopeutuneita ja soveltuvia kalalajeja, toisaalta uusien kalalajien viljely helpottuu
Teksti: Luonnonvarakeskus, viestintä
Sivun yläreunan kuva: Pixabay
Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 6.2.2017.
Artikkeli on vapaasti julkaistavissa muissa kanavissa, kun julkaisun yhteydessä mainitaan artikkelin kirjoittajan ja artikkelin julkaisijan (Luonnonvarakeskus) nimi.
