Artikkelit Riista

Metsäpeura palautetaan lähivuosina takaisin alkuperäisille asuinsijoilleen Pirkanmaalle.

Pirkanmaan Seitsemisen asukkaat pääsivät kertomaan Luonnonvarakeskuksen ( Luke) metsäpeurafoorumissa, minkälaisia odotuksia heillä on metsäpeuran paluusta. Päällimmäisiksi nousivat vahvat myönteiset odotukset, olipa sitten kyseessä metsästäjä, luonnonsuojelija tai jonkin muun ryhmän edustaja.

Mutta myös pelkoja esiintyi esimerkiksi sen suhteen, että metsäpeura houkuttelee alueelle suurpetoja.

”Keskeisimmät odotukset liittyvät toiveeseen kohdata uljas metsäpeura Suomen luonnossa ja sitä kautta syntyviin omakohtaisiin elämyksiin”, kertoo erikoistutkija Jani Pellikka Lukesta.

Kokonaisuutena metsäpeuran toivotaan saavan aikaan positiivisen kierteen: peuran paluu kasvattaa etenkin luonto- ja hyvinvointimatkailun kysyntää ja synnyttää sitä kautta uutta liiketoimintaa. Tämän myötä julkiset liikenneyhteydet ja palvelut kehittyvät ja työllisyys kohenee.

metsapeuravaadin-sotkamossa-n
Metsäpeuravaadin. (Kuva: Arto Juntunen)

Ensi vaiheessa Seitsemisen kansallispuiston kupeessa sijaitsevaan tarhaan siirretään 10−15 metsäpeuraa: osa eläintarhoista, osa luonnosta. Vasta tarhassa syntyneet jälkeläiset vapautetaan parin vuoden ikäisinä alueille, joissa peuroja vaelsi viimeksi noin 150 vuotta sitten.

”Tarhojen rakentaminen aloitetaan ensi keväänä ja tavoitteena on, että ensimmäiset peurat ovat tarhassa ennen ensi syksyn kiima-aikaa”, kertoo metsäpeura-hankkeen projektipäällikkö Sakari Mykrä Metsähallituksesta.

Seitsemisen foorumissa marraskuussa 2016 katsottiin, että metsäpeurojen myönteinen imagovaikutus alueelle syntyy jo tarhausvaiheessa ja sitä haluttaisiin hyödyntää. Yhteinen näkemys on kuitenkin, että toiminnan tulisi tapahtua esimerkiksi rakenteiden avulla niin, että eläimiä ei häiritä.

Metsästyksen osalta odotukset ovat kaksisuuntaiset. Metsäpeura kuuluu riistaeläimiin, ja metsästysmahdollisuus on yksi peurojen paluuseen liittyvistä myönteisistä odotuksista.

”Suhtautuminen metsästykseen on kuitenkin realistista ja tiedossa on, että mahdollisen metsästyksen aika on vasta vuosikymmenien päässä”, Pellikka toteaa.

Metsästyksen näkökulmasta paluuseen voi liittyä myös kielteisiä näkökulmia. Foorumissa nousivat esille mahdollinen hirvenmetsästyksen rajoittaminen tarhan lähellä tai metsästyskoirien käytön rajoitukset peura-alueella.

Paluu voi houkutella alueelle myös petoja, etenkin susia. Metsäpeuran turvaamiseksi petokantojen säätelyä pidetään tärkeänä. Siihen pitäisi kiinnittää huomiota jo tarhausvaiheessa.

Seitsemisen lisäksi Luke on järjestänyt kolme metsäpeurafoorumia vuonna 2013. Ne järjestettiin alueilla, jotka ovat mahdollisia peurojen tarhaus- tai palauttamiskohdealueita: Isojoki, Ilomantsi ja Pyhäntä.

”Kaikilla alueilla mietteet ovat olleet pääosiltaan myönteisiä metsäpeuran paluulle. Foorumien tulosten avulla palautukset pyritään suunnittelemaan niin, että odotetut negatiiviset vaikutukset minimoituisivat ja myönteiset vahvistuisivat”, Pellikka kertoo.

Seitsemän vuotta kestävän metsäpeurahankkeen toteutuksesta vastaa Metsähallitus. Se hoitaa muun muassa eläinten siirrot yhteistyökumppaneidensa kanssa. Luken tehtäviä ovat tutkimus ja kannanarviointi.

 

Teksti: Sinikka Jortikka, Luke

Sivun yläreunan kuva: Arto Juntunen

Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 9.1.2017.

Artikkeli on vapaasti julkaistavissa muissa kanavissa, kun julkaisun yhteydessä mainitaan artikkelin kirjoittajan ja artikkelin julkaisijan (Luonnonvarakeskus) nimi.

Katso myös