Artikkelit Metsä, Ympäristö

Yhdeltä suomalaiselta hehtaarilta metsämaata virtaa vesistöön keskimäärin kolme miljoonaa litraa vettä vuodessa.

Suomessa tällaisia metsämaahehtaareita on 22 miljoonaa. On helppo ymmärtää, että jokaiseen puroon päätyvää kuormitusta ei pystytä mittaamaan.

Luonnonvarakeskus kehittää Freshabit-hankkeessa malleja, joilla voidaan laskea arvio kuormituksesta.

Yhdeltä hehtaarilta metsämaata virtaa vesistöön keskimäärin kolme miljoonaa litraa vettä vuodessa. (kuva: Erkki Oksanen)

”Mallinnus on kuin pankkitilin seurantaa”, Luken erikoistutkija Ari Lauren vertaa.

”Laskemme, kuinka paljon puusto ja kasvillisuus sitovat ravinteita ja kuinka paljon toisaalta ravinteita vapautuu orgaanisen aineen hajotessa.”

Laskennassa hyödynnetään olemassa olevaa tietoa valtakunnan metsien inventoinnista (VMI).

Käytössä on tieto puuston määrästä, puulajista ja maaperästä. Lisäksi hyödynnetään Ilmatieteenlaitoksen säähavaintojen aikasarjoja. Tietojen avulla lasketaan ravinnevirtojen tase.

”Kun tiedämme ravinnevirtojen välisen eron, voimme arvioida, minkä verran ravinteita jää maahan ja minkä verran kuormitusta päätyy lähimpään puroon. Yhdeltä metsähehtaarilta tuleva kuormitus on pieni, mutta kun se kertautuu metsämaan pinta-alalla, tulos muuttuu merkittäväksi.”

Tähän mennessä mallinnusta on tehty Saimaalla Puruvedellä.

Kun Luke on laskenut valunnan ja ravinteiden määrän, jatkaa Suomen ympäristökeskus (Syke) mallintamista. Syke selvittää, mitä ravinnemäärälle tapahtuu sen virratessa purosta järveen ja aina mereen saakka.

Niputtamalla eri mallinnukset yhteen voidaan tehdä skenaarioita siitä, mikä vaikutus erilaisilla metsänkäyttömuodoilla on vesistöihin.

”Tavoitteena on tunnistaa herkät vesistöalueet ja synnyttää tietoa, jonka avulla metsien hoitotoimenpiteitä voidaan ajoittaa paikallisesti ja ajallisesti niin, että kuormitusta pystytään vähentämään.”

Freshabit-hanke

on Suomen kaikkien aikojen suurin EU-LIFE -hanke, jossa laaja toimijajoukko eri aloilta yhdessä parantaa sisävesien tilaa ja niistä riippuvaisen luonnon monimuotoisuutta.

Teksti: Maarit Perkonoja

Sivun yläreunan kuva: Erkki Oksanen

Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 11.12.2017

Artikkeli on vapaasti julkaistavissa muissa kanavissa, kun julkaisun yhteydessä mainitaan artikkelin kirjoittajan ja artikkelin julkaisijan (Luonnonvarakeskus) nimi.

Katso myös