Artikkelit Ilmasto, Metsä

Metsähaketta käytetään lämmön ja sähkön tuotantoon nykyisin noin 8 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Hakkeen käytön ennakoidaan kasvavan jatkossa.

Vaikka kehitys on ollut viime vuosina päinvastainen, pitää Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Perttu Anttila mahdollisena, että jatkossa on toisin. Yhtenä syynä on se, että metsähakkeen uusiutuvuus ja kotimaisuus menevät hyvin yksiin ilmasto- ja energiastrategian tavoitteiden kanssa.

Anttilan mukaan meillä on hakkeen käytön lisäämiseen hyvät mahdollisuudet. Tällä hetkellä esimerkiksi oksia, latvuksia ja kantoja ei korjata täysmääräisesti kaikilta kohteilta, joissa se olisi kestävästi mahdollista.

pienpuutase-2015
Kilpailu pienpuusta on kovinta kartan sinisillä alueilla, kun taas vihreillä alueilla olisi lisäkäytön mahdollisuuksia. (kuva: Luke)

”Lämmön ja sähkön tuotantoon käytetään paljon metsäteollisuuden sivutuotteita, mutta jatkossa osa niistä voidaan ohjata biopolttonesteiden tuotantoon. Tällöin metsähakkeen kysyntä voi kasvaa”, visioi Anttila.

Luke on kehittänyt työkalun, jolla voidaan tarkastella metsähakkeen riittävyyttä. Laskelmilla saadaan selville, missä päin Suomea kilpailu hakkeesta on kovinta ja missä taas on tilaa uusille investoinneille.

Metsähakkeen alueellisen tarjonnan ja kysynnän suhdetta voidaan nyt laskea entistä helpommin asiakkaiden, kuten metsä- ja energiateollisuuden, tarpeisiin.

Uusimmat tulokset kertovat, että tällä hetkellä suurimmat mahdollisuudet lisätä hakkeen käyttöä ovat Itä- ja Pohjois-Suomessa.

Vuoteen 2030 ulottuvissa arvioissa latvuksia ja kantoja riittäisi metsähakkeeksi koko maassa.  Pienpuun osalta eniten tarjontaa olisi itäisessä ja pohjoisessa Suomessa. Suunnitellut investoinnit voivat toteutuessaan kuitenkin muuttaa tilannetta paikallisesti.

Teksti: Maarit Perkonoja, Luke

Sivun yläreunan kuva: Erkki Oksanen / Luke

Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 23.1.2017.

Artikkeli on vapaasti julkaistavissa muissa kanavissa, kun julkaisun yhteydessä mainitaan artikkelin kirjoittajan ja artikkelin julkaisijan (Luonnonvarakeskus) nimi.

Katso myös