Artikkelit Metsä, Ruoka, Yleinen, Ympäristö

Levillä turistin kaipaamia luontopalveluja tuodaan lähemmäksi matkailukeskusta.

Matkailijat vanhenevat ja lomareissut lyhenevät, ja yhä harvempi jaksaa enää lähteä erämaahan luontoelämysten perään. Luonto halutaan kokea helposti ja lähellä omaa lomakohdetta.

Levin matkailukeskuksessa valmistaudutaan jo tulevaisuuden trendeihin.

Matkailuyrittäjät, Luonnonvarakeskus (Luke) ja Kittilän kunta ovat etsineet kolmivuotisessa Voimametsistä viherkattoihin -hankkeessa keinoja, kuinka matkailijalle voi tarjota luonnonantimiin ja -ympäristöihin pohjautuvia elämyksiä lähellä matkailukeskusta.

”Tavoitteemme on luonto- ja viheralueiden muodostama verkosto, jonka varaan kesä- ja hyvinvointipalveluja tarjoava matkailuyritys voi rakentaa omia tuotteitaan”, sanoo hankkeen vetäjä, tutkija Marja Uusitalo Luken Rovaniemen toimipaikalta.

Levitunturin metsissä on luontainen mustikkakasvusto, jonka satopotentiaali on hyvä. (Kuva: Marja Uusitalo)

Levin matkailu painottuu vahvasti lumisesonkiin. Touko-elokuussa matkailijayöpymisiä kertyy 16 prosenttia koko vuoden määrästä, ja hankkeen yhtenä tavoitteena onkin löytää lisää ideoita kesämatkailun vahvistamiseksi.

Hankkeessa testataan, kuinka ihminen voi jalostaa luonnon tarjoamia ekosysteemipalveluja matkailijan iloksi ja matkailuelinkeinon hyödyksi. Pilottikokeiluissa rikastetaan lähiympäristöjä, jotta yritysten olisi helppo tuotteistaa paikallisia ja luontolähtöisiä matkailupalveluja.

Mustikkametsässä voi törmätä myös kuukkeliin. (Kuva: Marja Uusitalo)

Yksi kokeiluista pyrkii varmistamaan mustikkasatoa luonnonpölyttäjien keinopesien avulla. Luken ja Kainuun ely-keskuksen tutkimusten mukaan mustikkasato etenkin heikkoina marjavuosina paranee, kun mustikkakasvustojen lähellä on tarhamehiläisten pesiä. Myös erakkomehiläisten, -ampiaisten ja muiden pölyttäjien keinopesät parantavat satoa.

”Levitunturin metsissä on luontainen mustikkakasvusto, jonka satopotentiaali on hyvä. Jotta matkailuyritys voi markkinoida mustikkaretkiä, huonoinakin vuosina marjasato on pystyttävä varmistamaan”, Uusitalo sanoo.

Luonnonpölyttäjien keinopesien lisäksi Levitunturin laskettelurinteille on perustettu kukkaniittyjä, jotta pölyttäjille riittäisi ruokaa myös mustikan ja puolukan kukinnan jälkeen.

”Kukkivat laskettelurinteet voivat olla erinomaisia pölyttäjähyönteisten suoja-alueita ja kukkivat mesikasvit varmistavat ravinnon riittävyyden. Lisäksi valo ja lämpö tekevät rinteet houkutteleviksi kohteiksi. Levitunturilla pölyttäjiä suosivat olot pyritään optimoimaan, jolloin alarinteet voisivat olla marjastajien unelmakohteita”, sanoo hankkeen pölytyspilotista vastaava Luken erikoistutkija Rainer Peltola.

Mustikkasato paranee, kun kasvustojen lähellä on pölyttäjille keinopesiä. (Kuva: Marja Uusitalo)

Muita kokeiluja ovat esimerkiksi pakurikäävän tuotanto lähikoivikoissa, biohiilen hyödyntäminen rakennusten viherkatoissa ja laskettelurinteiden maisemoinnissa, villiyrttipuutarha sekä viiden aarin puolukkaviljelmä.

Matkailuyrittäjä voi hyödyntää marja- tai yrttitarhan satoa luontaishoidoissa tai lähiruoassa.

”Tonttulan elämyskylän ravintolasta kivenheiton päähän perustettu puolukkapelto on maisemaa kaunistava elementti, jonka marjasatoa ravintola voi käyttää. Osassa juhannuksen jälkeen istutetuista puolukan pottitaimista oli marjoja jo tänä kesänä”, Uusitalo kuvaa Ounasjoen varteen rakennettua pilottikohdetta.

Uusitalo kertoo, että hankkeessa on pystytty kasaamaan paljon eri tutkimusalueiden asiantuntemusta elinkeinon hyödyksi. Itsekin marjoja ja sieniä keräävä tutkija on ”älyttömän innostunut” työstään, jossa tutkimustieto löytää tiensä hyvin käytäntöön.

”Keskeiset yrittäjäkumppanit ovat olleet innostuneita. Kun heille on ehdotettu jotakin, he ovat lähteneet sitä toteuttamaan melkein samalta istumalta. Tällainen on tutkijalle tosi palkitsevaa. Hankkeessa on ollut matala kynnys viedä tutkimustietoa käytäntöön, ja yritykset ovat saaneet paljon käytännön apua omaan tuotesuunnitteluunsa”, Uusitalo sanoo.

Parhaillaan Uusitalo kumppaneineen valmistelee matkailuyrittäjille suunnattua opasta, jossa hankkeen keskeiset opit tiivistetään.

”Kaikki kuusi pilottikokeilua esitellään sähköisessä opaskirjassa, jossa on linkit YouTubessa julkaistaviin pilottikohtaisiin esittely- ja opasvideoihin”, Uusitalo lupaa.


Teksti: Heikki Hamunen

Sivun yläreunan kuva: Marja Uusitalo, Luke

Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 4.9.2017.

Artikkeli on vapaasti julkaistavissa muissa kanavissa, kun julkaisun yhteydessä mainitaan artikkelin kirjoittajan ja artikkelin julkaisijan (Luonnonvarakeskus) nimi.

Katso myös