Artikkelit Maatalous, Ruoka, Talous, Tilasto

Viljan vaikeaan satotilanteeseen liittyy monenlaisia talousnäkökulmia.

Korjaamatta jäävän sadon rahallinen arvo on varovaisimpienkin arvioiden mukaan vähintään 100–150 miljoonaa euroa.

”Taloudelliset menetykset tiloille ovat isot, kun huomioidaan vielä viljelyyn tehdyt panostukset, joille ei saada korvausta”, toteaa Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimusprofessori Jyrki Niemi.

Lisälaskua viljelijöille tulee myös kuivauslaskun suurenemisesta.

Kun normaalivuonna viljat puidaan noin 18 prosentin kosteudessa, nousee puintikosteus tänä vuonna varmastikin 25–30 prosenttiin. Se taas tarkoittaa muutaman kymmenen miljoonan euron lisäystä öljylaskuun.

Korjaamatta jäävän sadon rahallinen arvo on varovaisimpienkin arvioiden mukaan vähintään 100–150 miljoonaa euroa. (Kuva: Tapio Tuomela)

Mitä tulee viljan hintaan, niin markkinahintaan ei ole Suomessa odotettavissa korotusta, jossa näkyisi täysimääräisesti kadon ja korkeiden kuivauskulujen osuus.

Niemen mukaan keskeinen viljan markkinahintaan vaikuttava tekijä on Suomessakin maailmanmarkkinahinta. Siihen vaikuttavat erityisesti viljan hinnat Euroopan keskeisissä hyödykepörsseissä, kuten esimerkiksi Pariisissa.

”Toisin sanoen, kansainvälissä raaka-ainepörsseissä käytävä kauppa määrittää viljan hintatasoa myös paikallisilla markkinoilla”, Niemi summaa.

Näin ollen maailman tarjonta- ja kysyntä- sekä varastotilanne määrittävät viljan hintaa myös Suomessa.

Entä riittääkö maailmalla leipäviljaa? Mistä saamme eläimille rehua? Pitääkö lähteä viljaostoksille, ja jos pitää, minne asti?

Niemen mukaan viljoista, etenkään leipävehnästä, ei ole näillä näkymin tulossa maailmalla pulaa.

”Maailmalla riittää tällä hetkellä viljaa, vaikka satoa jäisi Suomessa peltoon.”

Hänen mukaansa viljoista odotetaan maailmalla varsin hyvää satoa kuluvana vuonna.

Lisäksi viljan varastojen suhde vuosittaiseen kulutukseen on maailmalla suhteellisen korkealla. Viljavarastot siis riittävät kulutukseen.

Tämä kaikki merkitsee sitä, että kovin suurta nousua ei ole odotettavissa viljan maailmanmarkkinahintoihin lähiaikoina.

Kansainvälisillä markkinoilla erityinen merkitys on tärkeimpien viljan vientimaiden tuotantomäärillä.

Kahdeksan suurinta viljan viejää ovat Yhdysvallat, Argentiina, Venäjä, Ukraina, Euroopan unioni, Brasilia, Australia ja Kanada. Esimerkiksi naapurimaassamme Venäjällä korjataan maan historian suurinta viljasatoa.

Toki myös paikallisilla tarjonta- ja kysyntäolosuhteilla on oma merkityksensä viljan hintaan.

Maailmanmarkkinahinta määrittää tietyn perushintatason, mutta viljan hinnat vaihtelevat maiden ja alueiden välillä sekä heijastelevat tietyn maan ja tietyn markkina-alueen tarjonnan ja kysynnän tasapainoa.

”Jos viljaa jää Suomessa paljon peltoon tai sen laatu jää heikoksi, niin hyvälaatuisen viljan markkinahinta luonnollisesti nousee Suomen markkinoilla”, Niemi toteaa.

Useimpien viljojen hinnat ovat tällä hetkellä Suomessa alle EU-keskiarvojen. Viljaa tuodaan Suomeen lähinnä muista EU-maista.

 

Teksti: Riitta Salo-Kauppinen 

Sivun yläreunan kuva: Tapio Tuomela

Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 2.10.2017.

Artikkeli on vapaasti julkaistavissa muissa kanavissa, kun julkaisun yhteydessä mainitaan artikkelin kirjoittajan ja artikkelin julkaisijan (Luonnonvarakeskus) nimi.

Katso myös