Artikkelit Maaseutu, Metsä, Ympäristö

Matkailuliiketoimintaa ei ole ilman laadukasta ympäristöä.

Luonto vetää matkailijoita Suomeen, kertovat markkinointitutkimukset toisensa jälkeen. Jotta luontomaiseman vetovoima säilyisi, tarvitaan matkailun ja metsätalouden yhteensovittamista.

Matkailun kasvu varmistetaan liiketoiminnan kehittämisellä, yhteismarkkinoinnilla ja uusilla rahoitusmalleilla.

”Luontomatkailu on tärkeä tekijä maaseudun asuttuna pitämisessä. Alan liiketoiminnan edellytyksiä ja osaamista on parannettava. Nyt metsien ja vesien talouskäyttö korostuu, mutta laadukasta ympäristöä pitää turvata myös kasvavalle matkailu- ja virkistyskäytölle”, toteaa tutkimusprofessori Liisa Tyrväinen Lukesta.

Luontomatkailu on tärkeä tekijä maaseudun asuttuna pitämisessä. Alan liiketoiminnan edellytyksiä ja osaamista on parannettava.

Tyrväisen mukaan on selvää, että esimerkiksi lisääntyvät hakkuut näkyvät maisemissa. Sen vuoksi tarvitaan toimivia malleja siihen, miten maisema voisi olla yksi metsänomistajan tuotteista.

Luonto ja luontoon liittyvät elämykset tuovat Suomeen paljon matkailijoita. (Kuva: Pixabay)

Yritysmarkkinoinnin eli b-to-b-toiminnan kehittämiseksi matkailun ja metsänomistajien välille tarvitaan uusia  lähestymistapoja.Metsäkeskus ja MTK ovat tehneet sopimusmalleja, joilla voidaan kahdenvälisesti sopia ympäristön säilyttämisestä. Niitä on käytetty vielä vähän.

”Puuraaka-aineelle on toimivat markkinat. Kun maanomistaja ei saa korvausta maisema- ja virkistyshyödyistä, ei niiden vaalimiseen synny riittävää kiinnostusta. Siksi tarvitaan metsätalouden ja matkailun vuoropuhelua”, Tyrväinen sanoo.

”Ratkaisuja voisi löytyä rahoitusmalleista, joissa useat yrittäjät ja asiakkaat maksavat ympäristönhoitomaksua, jotta saadaan järkevä kokonaisuus ja kannattava vaihtoehto puunmyynnille.”

”Myös kunta voisi luontevasti osallistua toimintaan. Nyt puhutaan maisemallisesti tärkeiden alueiden hoidosta, esimerkiksi yksittäisten metsiköiden päätehakkuun siirtämisestä tai pienipiirteisemmästä toteuttamisesta”, Tyrväinen tarkentaa.

”Matkailijoiden vapaaehtoinen kertamaksu, joka kohdennettaisiin puron kunnostukseen tai metsämaiseman ylläpitoon, on yksi vaihtoehto. Valmista mallia ei siis vielä ole, ja nostammekin esiin kokeiluhankkeiden ja tutkimuksen tarpeen”, korostaa hankkeen tutkija Kaisu Aapala Suomen ympäristökeskuksesta.

”Yrityksiä tarvitaan jatkossa mukaan monimuotoisuuden ja maiseman suojeluun, koska julkisen sektorin resurssit ovat vähentyneet”, Tyrväinen lisää.

”Matkailijat haluavat luonnonmukaiselta näyttävään maisemaan”, Tyrväinen kertoo.

”Koti- ja ulkomaisten matkailijoiden toiveet ovat pitkälti samat: suuria uudistushakkuita ei haluta nähdä. Meidän pitää siis tunnistaa jatkossa paremmin ne alueet, joissa matkailu ja metsätalous pitää yhteen sovittaa, ja vaalia puuntuotannon rinnalla matkailulle sopivia ympäristöjä”, Tyrväinen sanoo.

”Yhteistyöverkostojen merkitys nousee hyvin tärkeäksi”, korostaa Kaisu Aapala.

Hän nostaa onnistuneiksi esimerkeiksi Jokitalkkari-toiminnan ja Metso-ohjelman kohteissa kehitetyt virkistystuotteet.

”Jokitalkkari yhdistää paikalliset toimijat yhteistyöverkostoksi, ja rahoitus elinympäristöjen kunnostukseen kootaan sekä julkisista että yksityisistä rahoituslähteistä. Kunnostetut joet tarjoavat elämyksiä kalastajien lisäksi muillekin virkistyskäyttäjille.”

Luontomatkailuyrityksissä on paljon pienyrittäjiä, jotka eivät ole välttämättä kasvuhakuisia, mutta myös kasvua tavoittelevia yrityksiä on. Verkostoitumisesta hyötyisivät kaikki.

Luontomatkailun lukuja

Tilastokeskus arvioi luontomatkailun kattavan 33 800 henkilötyövuotta, mikä on noin kymmenen prosenttia biotalouden luvuista ja noin 25 prosenttia matkailun kokonaismäärästä.

Ulkomailta tulevat matkailijat toivat Suomeen 4,2 miljardia euroa vientiin verrattavaa matkailutuloa vuonna 2012. Matkailutulon määrän ennustetaan kasvavan tasaisesti. Tieto on peräisin työ- ja elinkeinoministeriön tilaamasta Suomen matkailun kasvun ja uudistumisen tiekartasta 2015–2025.

Teksti: Marjatta Sihvonen

Sivun yläreunan kuva: Pixabay

Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 22.1.2018

Artikkeli on vapaasti julkaistavissa muissa kanavissa, kun julkaisun yhteydessä mainitaan artikkelin kirjoittajan ja artikkelin julkaisijan (Luonnonvarakeskus) nimi.

Katso myös