Artikkelit Ruoka

Luken vahvuudet, kuten genetiikan ja ravitsemuksen tutkimus, ovat vahvuuksia myös hyönteistuotannossa.

Luken erikoistutkija Hilkka Siljander-Rasi sanoo, että Luke haluaa auttaa suomalaisia hyönteistuottajia nousemaan alansa kärkeen.

Suomalainen elintarvike- ja rehuteollisuus on uuden edessä. Sirkat ja hepokatit sopivat ihmisravinnoksi, kun jauhomadoista on sekä ihmisravinnoksi että rehuksi. (kuva: Erkki Oksanen)

Hyönteistuottajaksi mielivän pitää ensiksi varmistaa tuotantotilojen turvallisuus ja sopivuus hyönteisille, kuten lämpö ja kosteus. Myös bioturvallisuus on varmistettava. Esimerkiksi jauhopukki ei saa päästä leviämään tuotantotiloista.

Kaikessa eläintuotannossa taudit ja tautien kantaminen ovat riskejä, joihin pitää varautua.

Eläinravitsemus- ja rehututkimusten tuloksia voi suoraan soveltaa hyönteistuotantoon, kunhan tiedetään hyönteisten ravinnon tarve. Parhaillaan Lukessa vertaillaan hyönteisrehujen koostumuksia.

Siljander-Rasi sanoo, että hyönteislajien käyttö määräytyy paljolti tuotantokustannusten mukaisesti. Sirkat ja hepokatit sopivat ihmisravinnoksi, jauhomadot sekä ihmisravinnoksi että rehuksi. Kärpäsen toukkia tuotetaan rehuksi.

Hyönteisillä on nopea elinkierto, eli niiden lisääntyminen on ihanteellista: Monta sukupolvea syntyy jopa muutamassa viikossa.

Kasvatushyönteisten jalostus ei ole yhtä edistynyttä kuin perinteisten kotieläinten. Siljander-Rasi uskoo, että Luken genetiikkaosaaminen pääsee aikanaan näkyviin myös hyönteistuotannossa.

”Kun samaa kantaa kasvatetaan pitkään, kanta heikkenee. Pitäisi siis päästä jalostamaan hyönteisiä. Saman lajin sisällä on mahdollista risteyttää valittuja kantoja ja vaikuttaa näin esimerkiksi elinvoimaisuuteen.”

Luke aikoo olla hyönteistuotannon edelläkävijä koko ketjussa, ruokinnasta hyönteiselintarvikkeisiin asti. Kehitteillä on laboratorio, jossa tutkittaisiin niin hyönteisten rehut, jalostus ja käyttö elintarvikkeiksi kuin mahdollisuudet biomassojen käsittelyssä.

 

Teksti: Hannu Kaskinen

Sivun yläreunan kuva:

Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 27.11.2017

Artikkeli on vapaasti julkaistavissa muissa kanavissa, kun julkaisun yhteydessä mainitaan artikkelin kirjoittajan ja artikkelin julkaisijan (Luonnonvarakeskus) nimi.

Katso myös