Artikkelit Metsä

Metsäkoneisiin on yhdistelty digitaalista teknologiaa 1990-luvulta saakka. Johtava tutkija Jori Uusitalo Lukesta ounastelee, että digitaalisen kehityksen toinen aalto on nyt tulossa.

– Ei digi yllätyksenä metsiin tule vaan siellä on jo pitkät perinteet tiedon hyödyntämisessä. Koneissa on käytössä kehittyneitä puun katkontajärjestelmiä. Korjuussa ja kuljetuksessa paikkatietoa on hyödynnetty pitkään. Nyt uusia käyttökohteita ja mahdollisuuksia on taas huomattu paljon, Uusitalo sanoo.

Kolme kehitysteemaa

Luken tutkimus- ja kehitystyön tärkeysjärjestyksessä ovat Uusitalon mukaan ensimmäisenä maastoa säästävät menetelmät puun korjuussa.

– Lukessa kehitetään dynaamisia kulkukelpoisuuskarttoja, joilla voidaan ennustaa viime viikkojen sateiden vaikutus kantavuuteen erilaisilla maapohjilla. Näin voidaan aikatauluttaa eri operaatioita tarkemmin, kun talvet ovat entistä lyhempiä ja poikkeuksellisten sääjaksojen, myös kuivien, määrä lisääntyy.

Uusitalo johtaa hallituksen kärkihankkeisiin kuuluvaa MEOLO-projektia, jossa kehitetään metsäkoneen urapainuman seurantajärjestelmää.

Toisena kehityskohteena on puun katkonnan kehittäminen, jotta puun laatu ja jatkojalostajien tarpeet voidaan ottaa huomioon.

– Tämä parantaa puun asemaa kilpaileviin materiaaleihin nähden, Uusitalo toivoo.

Kolmas suuri teema on täsmämetsätalous.

– Idea on sama kuin pelloilla, joissa kaikkia lohkoja ei hoideta samalla tavalla. Aiemmin laajoja metsäkuvioita käsiteltiin homogeenisesti, nyt voidaan hyödyntää ainutlaatuiset kasvuympäristöt ja kohdentaa hoito- ja muokkausmenetelmiä. Ensimmäisiä kokeita täsmähoidosta teemme tänä kesänä Metsägroupin kanssa Teiskossa ja Kurussa.

Digitiedon hallinnoinnissa ja kustannuksissa avoimia kysymyksiä

Metsien laserkeilausta on tehty Suomessa Metsäkeskuksen johdolla. Myös tulevaisuudessa kerättävän ja hyödynnettävän metsien bigdatan hallinnointivastuuta on Uusitalon mukaan tarjottu Metsäkeskukselle. Suuren tietomäärän keruu, tallennus ja hyödyntäminen ovat kuitenkin vielä sekä hallinnon että taloudellisen hyödyntämisen kannalta haasteita.

Ratkaisuja kaivataan myös laitekustannuksiin.

– Yrittäjä maksaa kaikki metsäkoneeseen tarvittavat tiedonkeruulaitteet. Syntyy dilemma, missä menee raja, mitä tietoa kannattaa kerätä. Kun tietoa kerätään, sillä pitää olla myös hyvä hyötysuhde, Uusitalo päättää.

 

Teksti: Marjatta Sihvonen

Sivun yläreunan kuva: Erkki Oksanen / Luke

Artikkeli on vapaasti julkaistavissa muissa kanavissa, kun julkaisun yhteydessä mainitaan artikkelin kirjoittajan ja artikkelin julkaisijan (Luonnonvarakeskus) nimi.

Katso myös