Artikkelit Metsä

Jalostettua metsänviljelyaineistoa käyttämällä metsän tuotto kohenee, mutta esimerkiksi kuusen siementä ei ole riittävästi.

Suomessa tuotetaan vuosittain noin sata miljoonaa kuusentainta.

Tavoitteena on kasvattaa taimet siemenviljelyksiltä saatavasta jalostetusta siemenestä. Näin halutaan varmistaa puuston lisäkasvu ja hyvä laatu.

Jalostetusta kuusen siemenestä on kuitenkin pulaa, ja sen tilalla joudutaan käyttämään päätehakkuilta kerättyä, huonommin tuottavaa metsikkösiementä.

 

Luonnonvarakeskuksessa (Luke) kuusen siemenpulaa pyritään kohentamaan muun muassa lisäämällä kuusen kukintaa sekä torjumalla käpy- ja siementuhoja.

”Kukintaa voidaan lisätä esimerkiksi gibberelliini-hormonilla, joka on puun oma, luontainen kasvunsääde. Hormonia injektoidaan puun runkoon, jolloin latvukseen kehittyy enemmän kukkasilmuja, ja niistä edelleen enemmän hede- ja emikukkia. Hormonilisäyksellä kukinta voi jopa kolminkertaistua”, tutkija Pekka Helenius kertoo.

Hormoniliuos on kallista ja se joudutaan injektoimaan puuhun vielä käsityönä. Kaupallisilla metsäpuiden siementuottajilla on jo osaamista, mutta kustannukset ja hyödyt täytyy kuitenkin puntaroida tarkkaan.

Kuusen emikukintoja. (Kuva: Katri Himanen / Luke)

Siemensatoja pyritään suojaamaan käpy- ja siementuholaisilta integroidulla torjunnalla. Siinä yhdistellään biologisia ja kemiallisia menetelmiä.

Suomessa kukittamiseen tarkoitettu hormonivalmiste ja ensimmäinen käpyjen hyönteistuhojen torjuntaan tarkoitettu kasvinsuojeluaine hyväksyttiin siemenviljelyskäyttöön vuonna 2015.

Luken Suonenjoen siemenlaboratoriossa kehitetään myös siementen esikäsittelymenetelmiä. Siementen punavalo- ja liotuskäsittelyillä on jo voitu parantaa männyn taimisaantoa ja kuusen taimien tasalaatuisuutta.

Suurin syy kuusen siemenpulaan on siemenviljelysten huono hehtaarituotos. Suomessa on 365 hehtaaria rekisteröityjä kuusen siemenviljelyksiä, mutta niiden ikärakenne on epäedullinen.

”Vanhimpien, 1960- ja 1970-luvuilla perustettujen viljelysten tuotanto on jo hiipumassa, eivätkä uudemmat, pitkän tauon jälkeen perustetut viljelykset vielä tuota siementä riittävästi”, kertoo tutkija Katri Himanen Lukesta.

Hänen mukaansa siemenviljelysten satoja arvioitiin meillä vuosikymmeniä yläkanttiin. Tämä on yksi syy kuusiviljelysten vähäiseen perustamiseen 1980- ja 1990-luvuilla.

Ruotsissa siemenviljelyksiä on perustettu tasaisemmin 1960-luvulta lähtien ja jalostetun siemenen saatavuus on siellä parempaa kuin Suomessa.

”Siemenviljelysten hoitokäytännöt ovat Ruotsissa olleet edistyneempiä kuin meillä. Esimerkiksi käpyjä ja siemeniä syövien hyönteisten torjuntamenetelmät otettiin länsinaapurissa aiemmin käyttöön”, Himanen täydentää.

Kuusta istutetaan vuosittain noin 50 000 hehtaaria. Tulevina vuosina havukuitupuun kysyntä kasvaa uusien tuotantolaitosten myötä.

Jalostettu aineisto toisi uusiin viljelymetsiimme vähintään kymmenen prosentin lisäkasvun ja saman verran lisää hakkuutuloja. Kuusta istutetaan paljon myös siksi, että kuusentaimet eivät maistu hirville.

Kuusi tuottaa runsaasti siementä vain pari kertaa vuosikymmenessä. Tämä aiheuttaa haasteita paitsi käytännön siementuotannolle, myös tutkimukselle.

”Kuusen odotetaan kukkivan tulevana keväänä ensimmäistä kertaa moneen vuoteen. Tilaisuus on käytettävä hyväksi muun muassa siemensaantojen lisäykseen tähtäävässä tutkimuksessa – vaikka pienemmilläkin resursseilla”, Himanen jatkaa.

Ensi keväänä jalostettua kuusen siementä on vielä niukasti saatavilla, ja osa taimitarhoista kylvää pääasiassa kuusen ja koivun metsikkösiementä. Jos kuusen kukinta ja käpyjen kehitys onnistuvat, helpotusta kuusen siemenpulaan saadaan vuoden kuluttua.

Suomessa on tehty metsänjalostusta kohta 70 vuotta. Tämän työn hyödyt realisoituvat vain, jos siemenviljelykset tuottavat riittävästi siementä.

 

Teksti: Merja Lindroos, Luke

Sivun yläreunan kuva: Katri Himanen / Luke

Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 20.2.2017.

Artikkeli on vapaasti julkaistavissa muissa kanavissa, kun julkaisun yhteydessä mainitaan artikkelin kirjoittajan ja artikkelin julkaisijan (Luonnonvarakeskus) nimi.

Katso myös