Artikkelit Puutarha, Ympäristö

Helsingin kaupungilla on parinkymmenen vuoden kokemus hulevesikohteista. Hyvin toimiva kohde tarvitsee oikeat kasvilajit ja hoitosuunnitelman.

Hulevesialueiden suunnittelutarve tulee Helsingissä lähivuosina kasvamaan entisestään, arvioi Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan luontoasiantuntija Tuuli Ylikotila.

–  Vettä läpäisemättömän maa-alan osuus on nyt noin kolmannes Helsingin koko maa-alasta ja sen osuus kasvaa kaupungin rakentuessa lähivuosikymmenien aikana. Olemme rannikkoalueella, jossa tyypillisiä ovat runsaskallioiset maastot sekä savipohjaiset laaksot, joten hulevesien imeytys on vaikeaa. Tarvitaan runsaasti uusia ratkaisuja, joissa kasveilla on oma roolinsa.

Viikinojan hoitotarve yllätti

Helsingin kaupungin ensimmäinen merkittävä hulevesikohde oli Viikinoja, joka rakennettiin Viikin asuinalueelle 1990-luvun lopulla.

– Siihen aikaan Viikki oli peltoalue, jonka keskellä kulki viivasuora oja, Ylikotila muistelee.

Suunnitelmassa ojaa siirrettiin ja uuden, mutkittelevan uoman rannoille istutettiin perennoja, puita ja pensaita. Osittain alueen annettiin myös taimettua luontaisesti.

– Siihen aikaan meillä ei vielä ollut tietoa sopivista kasveista, vaan lajivalinta oli melkoista hakuammuntaa. Alueen tulevaan hoitotarpeeseen ei myöskään osattu varautua.

Hoidon puutteessa alue alkoi pajuttua. Järviruoko, korpikaisla ja leveäosmankäämi levisivät niin ikään hurjasti.

– Viikinojaa on hoidettu niittämällä, vesiuomaa ruoppaamalla ja raivaamalla pajupensaikkoa, Ylikotila sanoo.

Ylläpito huomioitava jo suunnitteluvaiheessa

Kun Pohjois-Pasilan Metsäläntien hulevesirakenne valmistui vuonna 2015, aiemmista virheistä oli otettu opiksi.

– Valitsimme kasvit yhdessä Luonnonvarakeskuksen tutkijoiden kanssa. Alueelle laadittiin myös hoitosuunnitelma.

Ylikotilan mukaan tyypillinen virhe hulevesialueita suunniteltaessa on, ettei kohteen ylläpitoa huomioida tarpeeksi.

– Rakenteen on oltava sellainen, että aluetta pääsee hoitamaan. Esimerkiksi ruoppausta varten tarvitaan hoitokalustoa kestävä huoltotie.

Helsingin kaupunki tekee Luonnonvarakeskuksen Hulevesien kasvit ja kasvualustat -hankkeen kanssa yhteistyötä muun muassa tarjoamalla kohteita tutkittavaksi ja rahoittamalla tutkimusta.

– Kokemukset ovat olleet erinomaisia ja tutkimusyhteistyö hulevesikasvihankkeessa rakentavaa. Odotamme tuloksia innolla, sillä tutkimukseen perustuvalle tiedolle on suuri tarve, Ylikotila sanoo.

Teksti: Maria Latokartano

Sivun yläreunan kuva: Sirkka Juhanoja, Luke

Artikkeli on vapaasti julkaistavissa muissa kanavissa, kun julkaisun yhteydessä mainitaan artikkelin kirjoittajan ja artikkelin julkaisijan (Luonnonvarakeskus) nimi.

Katso myös