Artikkelit Kala, Ruoka

Nuori ala painii vielä kannattavuusongelmien kanssa. Alan asiantuntija uskoo kuitenkin, että vettä ja ravinteita tehokkaasti hyödyntävällä menetelmällä on sijansa tulevaisuuden kalankasvatuksessa.

”Suljettuun vedenkiertoon perustuvien kiertovesilaitosten läpimurto on lähellä”, uskoo Luonnonvarakeskuksen johtava tutkija Jouni Vielma.

Kiertovesikasvatuksessa kalat kasvatetaan sisämaassa altaissa, joiden vesi puhdistetaan ja käytetään yhä uudelleen.

Perinteiseen kalanviljelyyn verrattuna kiertovesilaitoksen veden tarve on pieni ja rehevöittävät päästöt vähäiset.

Fosfori ja kiintoaineet saadaan sidottua lähes kokonaan. Typpeä on vaikeampi saada talteen, mutta menetelmiä kehitetään koko ajan.

Kiertovesilaitoksissa kasvatusolosuhteet ovat tasaiset ja lämpötilaa säätämällä ne saadaan optimoitua kasvatettavalle lajille. Suomessa kiertovesialtaissa on kasvatettu sampea, nieriää, siikaa ja kuhaa sekä viime aikoina myös kirjolohta.

Kiertovesikasvatusjärjestelmä käyttää vettä säästeliäästi, puhdistaa käytetyn veden ja palauttaa sen takaisin luontoon.

Maailmalla kiertovesilaitokset ovat viimeisen vuosikymmenen aikana yleistyneet selvästi. Floridassa toimiva Atlantic Sapphire aikoo seuraavan kuuden–seitsemän vuoden sisään kasvattaa kiertovesilaitoksissaan lohta vuosittain 90 miljoonaa kiloa.

Suomessa yksi suurimmista kiertovesilaitoksista on Varkaudessa sijaitseva Finnforel Oy, joka aikoo tuottaa vuodessa miljoona kiloa kirjolohta.

Kiertovesilaitosten teknologia on uutta ja koko mittava, minkä vuoksi tuotannon riskit ovat suuret. Laitokset kuluttavat myös runsaasti energiaa, joten niiden ylläpito on kallista. Suomessa kaksi kiertovesilaitosta on kannattavuusongelmien vuoksi jo ehtinyt tehdä konkurssin.

Vielman mukaan ongelmat johtuvat siitä, että ala on nuori ja vasta opettelee parhaita käytäntöjä.

”Synergia teollisuuden, valmiin infrastruktuurin ja palveluiden kanssa alentaisi kustannuksia.”

Kilpailijoihinsa verrattuna Suomella on puolellaan joukko kilpailuetuja: puhdasta, makeaa vettä, sijoituspaikkoja laitoksille ja toimiva logistiikka.

Vielma antaa tunnustusta myös yrittäjille, joiden ammattitaito kestää vertailun.

”Esimerkiksi Varkaudessa yrittäjinä ovat alan huipputekijät. Jos he eivät onnistu, niin kuka sitten.”

 

Teksti: Maria Latokartano

Sivun yläreunan kuva: Luken kuva-arkisto

Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 19.3.2018

Artikkeli on vapaasti julkaistavissa muissa kanavissa, kun julkaisun yhteydessä mainitaan artikkelin kirjoittajan ja artikkelin julkaisijan (Luonnonvarakeskus) nimi.

Katso myös