Artikkelit Maatalous, Puutarha

Ensi vuonna viljelijä voi tuholaisen kohdatessaan kuvata sen, paikantaa havaintonsa kartalle ja lähettää tiedon tuhohyönteisestä Kaskas-palveluun.

Nyt testausvaiheessa oleva kansalaishavaintoihin perustuva palvelu tuo jatkossa viljelijöille ja puutarhureille entistä ajankohtaisempaa tietoa kasvitaudeista ja -tuhoojista.

Tähän asti tuhooja- ja tautitiedotteiden taustalla olevat havainnot ovat olleet Luonnonvarakeskuksen tutkijoiden ja sidosryhmien vastuulla.

Feromonipyydys houkuttelee hernekääriäisiä puoleensa synteettisellä sukupuoliferomonilla. (kuva. Erja Huusela-Veistola / Luke)

”Tarve ajankohtaisemmalle tiedolle tuli sekä viljelijöiltä, osaksi myös lainsäädännöstä, kun viljelijää velvoitetaan seuraamaan ja tekemään torjuntapäätös havaintoihin perustuen”, erikoistutkija Marja Jalli kertoo.

Kasvinsuojelu on 90-prosenttisesti muuta kuin kemiaa: viljelykiertoa, siemenen terveyttä, lajikekestävyyttä, lohkon ja kylvöajan valintaa sekä biologisia torjuntamenetelmiä.

Seurannan avulla voidaan suunnitella esimerkiksi kemiallisen torjunnan tarpeellisuutta.

”Kasvinsuojeluaineisiin turvaudutaan vasta kun riski sadonmenetykselle on ilmeinen. Kasvinsuojeluaineiden käytön pitää perustua todettuun tarpeeseen. Toivomme, että jatkossa palvelu olisi myös luomuviljelijöiden käytössä”, erikoistutkija Erja Huusela-Veistola sanoo.

Jatkossa tiedontarvitsijat saavat tiedotteet kännykkäänsä. Lisäksi pidemmät versiot tilannekatsauksista julkaistaan verkkopalvelussa ja Maaseudun Tulevaisuudessa. Käyttäjä voi palveluun kirjauduttuaan valita itseään kiinnostaviin kasveihin liittyvät tiedotteet.

Mitä enemmän tietoa kertyy, sitä paremmin Kaskas palvelee tulevaisuudessa viljelijöitä ja puutarhureita.

”Jatkossa viljelijä pystyy keräämään palvelusta tietoja Excel-taulukkoon ja hyödyntämään omia havaintojaan viljelysuunnitelmaohjelmissaan. Taulukon voi liittää myös omaan kirjanpitoonsa”, Huusela-Veistola vinkkaa.

 

Teksti: Johanna Leppänen, Luke

Sivun yläreunan kuva: Erja Huusela-Veistola, Luke

Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 26.6.2017.

Artikkeli on vapaasti julkaistavissa muissa kanavissa, kun julkaisun yhteydessä mainitaan artikkelin kirjoittajan ja artikkelin julkaisijan (Luonnonvarakeskus) nimi.

Katso myös