Artikkelit Metsä, Ympäristö

Suometsien kunnostusojituksissa käytetyt edulliset vesiensuojelumenetelmät ovat osoittautuneet tehottomiksi. Kalliiden käyttö taas syö avohakkuun kannattavuutta.

Näin tiivistää Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Sauli Valkonen suometsien ongelman, jossa kannattavuus ja vesistöjen tila kietoutuvat vyyhdiksi.

”Suometsiin ei ole kehitetty muita menetelmiä kuin avohakkuu ja metsänviljely. Jos näin tehdään, on pakko tehdä myös kunnostusojitus. Nyt osa ojitetuista suometsistä on siinä kunnossa, että puusto haihduttaa riittävästi. Kun puusto poistetaan, haihdutus loppuu”, Valkonen selventää.

Ojitettujen suometsien puustossa on neljännes tulevien vuosien hakkuupotentiaalista. Siksi ratkaisuja tarvitaan nopeasti.

Katseet kääntyvät jatkuvapeitteiseen kasvatukseen, johon usein rennolla otteella hoidettujen suometsien rakenne sopiikin. Niissä on riittävästi alikasvosta ja sekametsää.

Luonnonvarakeskuksen tutkimusryhmät selvittävät nyt, pysyykö puuston haihdutus poimintahakkuissa riittävällä tasolla, jotta kunnostusojitusta ei tarvita.

”Alustavien tulosten perusteella sanon, ettei se mahdotontakaan ole”, Valkonen toteaa.

Hakkuukypsän suometsän omistajaa Valkonen neuvoo harkitsemaan jatkuvapeitteisyyttä. Vaikka metsän rakenne olisi puutteellinen, on viisasta jäädä odottamaan lisää tutkimustietoa ja perehtyä Luken ohjekirjoihin.

Valkonen muistuttaa myös, että avohakkuusta saatava suuri tulo ei ole sama asia kuin kannattavuus. Pitkä odotusaika ja korkokanta vaikuttavat nettotulon nykyarvoon.

Tutkimusten mukaan Etelä-­Suomessa kuusikoiden jatkuvapeitteisyys kannattaa hyvin yli 3 prosentin korkokannoilla. Mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä huonompi on perinteisen metsänviljelyn ja tasaikäisen puuston kannattavuus.

”Jatkuvan kasvatuksen virheet on helppo korjata, avohakkuun ei. Siksi avohakkuun tielle ei pidä lähteä hätiköiden”, painottaa Valkonen.

 

Teksti: Marjatta Sihvonen
Sivun yläreunan kuva: Markku Saarinen
Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 17.8.2020
Artikkeli on julkaistavissa muissa kanavissa, kun julkaisun yhteydessä mainitaan artikkelin kirjoittajan ja artikkelin julkaisijan (Luonnonvarakeskus) nimi.

Katso myös