Artikkelit Ilmasto, Maatalous, Metsä, Riista, Yleinen, Ympäristö

Ilmastonmuutos käy kalliiksi, ellei maapallon lämpötilan nousua saada pysäytettyä alle kahden asteen. Suomessa lämpeneminen ja kasvukauden pidentyminen voivat lisätä satoja ja puiden kasvunopeutta, mutta riskit kasvavat.

Myrskytuhot lisääntyvät. Hyönteis- ja sienituhot pienentävät satoja ja vähentävät puiden kasvua. Maaperän hiili- ja ravinnevarat hupenevat.

Ilmastonmuutokseen sopeudutaan kehittämällä uusia viljelymenetelmiä, ottamalla käyttöön muuttuvissa olosuhteissa menestyviä satokasveja tai jalostamalle lajikkeita.

Metsätaloudessa pärjätään vaihteleviin olosuhteisiin sopeutuneilla puulajeillamme, mutta tuhoriskien vuoksi metsänhoitomenetelmiä on kehitettävä.

Kuva: Pixabay

Pariisin ilmastokokouksessa käytännössä kaikki maapallon maat sitoutuivat kahden asteen tavoitteeseen.  Päästöjen vähentämiskeinoja on kehitetty kiihtyvää tahtia. Tähän mennessä sovitut toimet ovat kuitenkin riittämättömiä tavoitteen saavuttamiseksi.

Kaikilla aloilla tarvitaan valmiutta asteittain tiukkeneviin päästövähennyksiin. Maatalous- ja metsäsektorilla on mahdollista vähentää erityisesti maaperän päästöjä.

Luonnonvarakeskuksessa (Luke) vuosittain tehtävän inventaarion mukaan maatalous- ja metsäsektorin merkittävin päästölähde on suometsien ja -peltojen maaperä. Maaperän päästöjä voidaan pienentää kehittämällä metsänhoitomenetelmiä sekä siirtämällä heikkotuottoisia suopeltoja nurmiviljelyyn.

Kivennäismaapelloilla maaperän orgaanisen aineksen hupeneminen on pysäytettävä. Päästölähde voidaan kääntää hiilinieluksi, mikä samalla parantaa viljelyoloja. Päästöjen vähentäminen tuottaa myös muita hyötyjä ja on taloudellisesti kestävämpää kuin nykymenetelmin jatkaminen.

Lukessa tutkitaan menetelmien soveltuvuutta ja tehokkuutta yhteistyössä viljelijöiden ja metsänomistajien kanssa.  Peltolohkojen viljelytapojen vaikutusta päästöihin, päästövähennysten kustannustehokkuutta sekä viljelijöiden valmiutta muuttaa käytäntöjään tutkitaan intensiivisesti.

Suometsien hoitoa kehitetään metsänomistajien ja metsäteollisuuden kanssa testaamalla jatkuvaan kasvatukseen siirtymisen vaikutuksia päästöihin ja metsänkasvatuksen taloudelliseen kannattavuuteen.


Teksti: Raisa Mäkipää, Luke

Sivun yläreunan kuva: Pixabay

Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 6.2.2017.

Artikkeli on vapaasti julkaistavissa muissa kanavissa, kun julkaisun yhteydessä mainitaan artikkelin kirjoittajan ja artikkelin julkaisijan (Luonnonvarakeskus) nimi.

Katso myös