Artikkelit Puutarha, Ympäristö

Kasvitilaukset hulevesialueille tulee tehdä pari vuotta ennen alueen rakentamisen aloittamista.

Hulevesialueilla käytettävien taimien markkinaan on tulevina vuosina lupa odottaa selvää kasvua, arvioi Taimistoviljelijät ry:n toiminnanjohtaja Jyri Uimonen.

–  Hulevesialueet ovat kasvava käyttökohde. Niitä suunnitellaan ja rakennetaan koko ajan lisää, Uimonen sanoo.

Vielä tällä hetkellä hulevesialueiden kasvit eivät ole taimistoviljelijöille merkittävä tuoteryhmä: 34 miljoonan euron vuotuisesta kokonaispotista niiden osuus on muutamia satoja tuhansia euroja. Kasvumäärissä puhutaan kuitenkin kaksinumeroisista luvuista.

Perennoja, pensaita, puita ja ruohoja

Viiltosara Luken astiakokeessa
Viiltosara Luken astiakokeessa, kuva: Eeva-Maria Tuhkanen

Uimosen mukaan yleinen – ja väärä – käsitys on, että hulevesikohteilla käytettäisiin yksinomaan perennoja. Sopivia lajeja löytyy yhtä lailla pensaista, puu- ja ruohovartisista kasveista.

– Erityisesti puuvartisia kasveja voisi käyttää nykyistä enemmän, Uimonen arvioi.

Perennoista keskeisimpiä lajeja ovat kurjenmiekka, rantakukka ja -tyräkki. Pensaista pajut, taikinamarja, koiranheisi, juolukka ja tyrni. Puista terva- ja harmaaleppä, hieskoivu ja tuomi ja ruohovartisista kasveista erilaiset sarat, kaislat ja ruo’ot.

– Lajit ovat luonnonvaraisia kosteikkokasveja. Vesikasvit eivät hulevesialueilla menesty, sillä ne eivät kestä vaihtelevaa kosteutta.

Hulevesikohteille vain kotimaisia kasveja

Taimistoviljelijät puhuvat voimakkaasti kotimaisten kasvien käytön puolesta.

– Kotimaisuus on meille ehdottoman tärkeää ja hulevesialuilla korostetun tärkeää, sillä veden mukana kasvillisuus leviää helposti.

Uimonen tietää tapauksia, joissa maanomistaja on istuttanut puronvarteen ulkomaista kasvilajia, joka kohta onkin lähtenyt leviämään hallitsemattomasti.

– Esimerkiksi keltamajavankaali on tällainen erittäin haitallinen kasvi, joka levitessään syrjäyttää kotimaiset lajit.

Taimitilaukset tulee tehdä riittävän ajoissa, mielellään 1,5–2 vuotta etukäteen.

– Kasvit eivät ole tuottajilla valmiina hyllyssä vaan ne kasvatetaan tarpeen mukaan. Hulevesikohteet ovat isoja hankkeita, jolloin taimia saatetaan tarvita vaikka 5 000 kappaletta kerrallaan. Lisäksi osa kasveista on hankalasti lisättäviä, joten kasvatukseen kuluu aikaa, Uimonen muistuttaa.

Teksti: Maria Latokartano

Sivun yläreunan kuva: Eeva-Maria Tuhkanen, Luke

Artikkeli on vapaasti julkaistavissa muissa kanavissa, kun julkaisun yhteydessä mainitaan artikkelin kirjoittajan ja artikkelin julkaisijan (Luonnonvarakeskus) nimi.

Katso myös